Äly(t/k)ön leima
Tiiviisti istuu elokuvissa ja sarjoissa klisee, että silmälaseilla saadaan naisesta älykön näköinen. Samoilla laseilla, hiukan liian isoilla ja vanhahtavilla, naisesta tehdään osoittelevasti myös "ruma", josta sukeutuu kaunotar, kun lasit riisutaan ja hiukset ravistellaan auki nutturalta. Elokuvien opettajat, sihteerit, nörtit, kirjastonhoitajat, opiskelijat ja tiedenaiset luodaan silmälaseilla. Siis henkistä työtä tekevät ihmiset on rumia, ja kauneus tulee esiin, kun älykön leima riisutaan, kö?
Ja kuinka ollakaan, kaunis poika rakastuu silmittömästi tyttöön juurikin sillä hetkellä, kun tyttö riisuu silmälasit päästään, siis sen oppineisuuden. Yhtään ei ketään huoleta myöskään, että tyttö ei näe kerrassaan mitään. Hän jatkaa kuin uudestisyntyneenä töitään ilman laseja. Elokuvissa myös silmälaseja riisutaan ja laitetaan takaisin ilman mitään logiikkaa: lukiessaan laseja tarvitseva ei tosiaankaan lue välillä ilman laseja vain siksi, että kaunis poika kävelee ohi, ja likinäköinen ei riisu lasejaan silloin, kun katsoo seinällä olevaa lentoaikataulua odottaessaan rakastaan, joka ilmestyykin juuri sillä hetkellä naisen viereen. Yksi on ja pysyy: elokuvien silmälaseista heijastuu aina valo kuin ikkunalaseista, jota ne tietysti ovatkin. Mutta miksi?
Ikuinen ihmetyksen lähteeni on, että vaikka optikot tarjoaisivat millaisin alennuksin laseja, loppusumma on suunnilleen sama, aina, vuodesta toiseen.
Jälkipuheet
Kun ottaa huomioon, mitä silmälasit Suomessa maksavat, minulla on hätätilassa vara uusia omani. Jos lasit maksaisivat vähemmän, minulla varmaan olisi useampia vaihtolaseja eri tilanteisiin. Mutta summahan ei kasvaisi silläkään tavalla.
Ja elokuvissa todellakin suorastaan huolestuttaa välillä kun päähenkilö pannaan hortoilemaan ilman näkövälineitä, ehkä kyseessä on rakkauden kaikenparantava voima... ;-) Vaikka minulla on lasit, en ole älykäs. Ja söpö olen myös lasit päässä, kauniiksi en muutu heittäessäni lasit pois, vain sokeaksi.
Ai niin tosiaan, unohdin rakkauden ihmeitä tekevän voiman. Vai tarkoittaako tämä nyt sitä, kun sanotaan, että rakkaus tekee sokeaksi.
Ehkä kaikilla leffojen naisilla on likinäön asemesta pitkänäkö. Pitkänäköisen ihmisen on vaikeaa lukea kirjaa lasit päässä, siksi hän ottaa ne pois. Samoin jos ohi kulkee elokuvan tai virvoitusjuomamainoksen juonen kannalta tärkeä henkilö.
Mutta mitä varten se pitkänäköinen nainen ylipäänsä aloittaa lukemisen lasit päässä, sillä kun se nostaa katseensa siihen virvoitusjuomakundiin, se ottaa lasit pois ja sitten jatkaa lukemista ilman laseja tai lasien kanssa riippuen siitä, jääkö virvoitus lähelle vai jatkaako matkaa, tosin jos jatkaa matkaa, voisi lasit laittaa, mutta silloin kohtaus on ohi joka tapauksessa, ja kukaan ei enää muista, oliko tyttö liki- vai pitkänäköinen, mutta kaikki ovat jo tässä vaiheessa havainneet hänet hyvän näköiseksi, joten hän ei voi enää laittaa laseja.