Pienen ihmisen pienet huvit
Tämä ei kuulkaa ole yhtään kivaa: olla kotona vähän sairaana, juuri niin vähän, että ei viitsi reilusti olla ruumiina mutta sen verran kuitenkin, ettei jaksa lähteä töihin. Ja jos ei jaksa mennä töihin, ei saa mennä mihinkään, se on sääntönä meidän firmassa. Ja kohtuullista toki, mutta ei ole reilua peliä sellainen, että on huono omatunto, jos käy vaikka kaupungilla apteekissa eikä siinä lähimmässä lähiöapteekissa. En minä huvikseni kaupunkkin lähde, joten ei pitäisi olla huono omatunto. Ja toisaalta, jos olisin niin kiero, että ihan huviksi asti apteekkireissu kävisi, niin eikö olisi ihan hyvä vaan, että sairas jostain edes ilonsa saisi. No, minä joka tapuksessa siksi lähdin, koska Yliopiston Apteekin Professorin yskänlääke on hyvän makuista ja tehokasta. Bussimatka onkin aina yhtä hauskaa, joten eiköhän tuo työnantaja senkin kieltäne.
Eilen täytin moniosaisen kyselykaavakkeen, jossa työnantaja uteli, miten kuljen matkani. Vaikka pieni olenkin, en ole tyhmä, joten tiedän, miksi niitä kyseltiin. Alueella on kirkuva parkkipaikkapula ja joku konsultti on saanut syötettyä ajatuksen, että autojen omistajat vaihtaisivat ajokkinsa kunnalliseen kyytiin, jos a) saisivat alennusta bussimatkasta, b) pysäkin lähemmäksi, c) ilmaisen aamiaisen töissä. Tai mahdollisesti nousisivat pyörän selkään, jos saisivat a) pyöräilykypärän, b) ilmaiset nastat kumeihin, c) käydä suihkussa työaikana. Valitse mieleisin vastausvaihtoehto.
Arvaatte varmaan, että vastasin tyhjentävästi, sillä rakastan näitä kyselylomakkeita, joissa ruksataan vasemmalta oikealle laskevassa järjestyksessä alkaen "erittäin paljon samaa mieltä" päätyen "EVVK"-vaihtoehtoon. Tällä kertaa ruksitin kaikki "liikuttavan paljon samaa mieltä kanssanne" -olevat vaihtoehdot. Siispä jätän olemattoman autoni talliin, jos saan bussikortin, pyöräilykypärän, aamiaisen, suihkun, nastat, lyhennystä työaikaan, pyöräilyvaatteet ja bussipysäkin ulko-ovelle. Kyllä noilla tiedoilla pitäisi luotettava ratkaisu syntyä parkkiongelmaan.