Jannen innoittamana minäkin testasin, olenko muuttunut. Tiedänhän minä toki sen, mutta näkyykö se tuloksissa. Testissä on muutama niin kiperä vaihtoehto, että molemmat pitäisi voida valita; vai voiko joku rehellisesti olla täysin sitä mieltä, että toinen sulkee pois toisen, jos valittavana on vanhojen hyväksi koettujen keinojen käyttö tai uusien kokeileminen. Minä käytän kyllä molempia rinnan. Ja onnellinen parisuhde voi toki alkaa ensisilmäykselläkin, vaikka toinen suhde voi kehittyä onnelliseksi vasta vuosien saatossa. Ja onhan se pitkään kehittynyt suhdekin voinut alkaa ensisilmäyksellä. Tee tässä nyt mitään testiä.

Pari vuotta sitten olin INFP, nyt minusta on tullut INTJ. Spontaanit tunteet ovat muuttuneet ajattelevan järjestelmällisiksi. Luettuani vanhan ja uuden kuvauksen huomaan, että näinhän siinä on osin käynyt: sosiaalinen lahjattomuus on säilynyt, mutta luottamus läheisiin ystäviin on tullut. Hyvä niin. Small talk ei kuulu harrastuksiini, se on taivaan tosi, mutta en kirjoittaisi nimeäni sen alle, että olisin korvannut tunteilun laskelmallisuudella. Pois se minusta. Pelottavaa on se, että minusta voisi sen tähden saada kylmän ja laskelmoivan vaikutelman. Apua. Totuus taitaa piillä jossain noiden yhdistelmässä. Toisaalta ja toisaalta.