No niin, nyt kun pääsin valittamisen makuun, niin ihmettelenpä vielä tätäkin, että julkisista tiloista varastetaan surutta kaikki, mikä ei ole viidellä kettingillä ja tuhannen nippusiteellä kiinni, eikä aina auta sekään. Aika moni koti onkin varustettu kuppiloiden astiastoilla, hotelleiden kylpytakeilla ja pyyhkeillä, kirjastojen kirjoilla ja lehdillä. Ovela varas vie kirjasta sisukset ja laittaa huolellisesti kannet takaisin hyllyyn. Onhan se oma napa aika nätti, mutta ei se nyt helvata ole maailmankaikkeuden keskus. Kuitenkaan.

Kaikillehan on tietenkin selviö, että kun työpaikalla muutetaan ja tavarat on muuttolaatikoissa pitkin käytäviä, niin sehän tietenkin tarkoittaa, että ne tavarat on siihen laitettu tarjolle, jotta ottakaa, viekää. Eikö niin? Ei tule mieleen, että ne olisi pakattu siihen sitä varten, että muutetaan ne toiseen paikkaan. Jos niistä olisi halunnut eroon, niin helpompaa kai olisi ollut heittää roskiin. Vai?

Anteeksi pyydellen pahoittelemme, ettemme ymmärtäneet enempää ostaa sitä kalliimpaa kahvia. Hyvä, kun kelpasi nekin vähät, kyllä meille kelpaa se halvempikin sortti, jonka jätitte ottamatta.

Minä en muuten koskaan ole ostanut palasokeria. Käteviä ovat taskussa kuljettaa ne yksittäispakatut sokeriparipakkaukset. Keittiön laatikossa on myös lusikka, joissa ei lue pelkästään Hackman.