Vietin eilisen päivän sisällä, kotona, aamutakissa, tukka pystyssä, sängyssä tai tuolissa röhnöttäen. Lauantain vietin muuten samoin, mutta laahauduin lähiöpubiin. Äärimmäisen mukavaa naisen elämää, mutta aiheuttaa huonon omantunnon.

Mikähän siinäkin on, että kun ei osallistu sosiaalisiin aktiviteetteihin, eikä edes alkeelliseen ulkoliikuntaan tai tee yhtään mitään terveellistä eikä syö muuta kuin rasvaista ruokaa keventäen sitä ainoastaan bissellä, niin heti on huono omatunto. Väärin on se.

Kissanpäivät loppuivat tänään, sillä nyt alkaa työpaikkani muutto, mikä käytännössä tarkoittaa rankkoja aikoja eikä vähiten siksi, että en pääse päivisin nettiin ties kuinka pitkään aikaan. Tulee olemaan ikävän näköistä, kun aikuinen nainen syöksyy töistä kotiin kädet täristen ja mumisee, jotta loginettisähköpostimailiinternettitäytyyblogittaa.