« Stoppi rahanmenolle! | Etusivu | Vaihtoehtoinen toiminto »
huhtikuu 22, 2005
1001 turhaa tieteellistä anglismia
Observointi, fokusointi, preferointi, eksplikointi, implementointi. Kvalifikaatio, evaluaatio, konnotaatio. Formaali, banaali, stabiili, spesifi.
Kvantitatiivinen, kvalitatiivinen, autonominen.
Instrumentti, argumentti, konflikti.
Funktio.
Ja sitten se toinen ääripää: reittaus (vrt. engl. rating), Internetti.
Mental note: älä sorru tähän omassa gradussasi.
Laura 22.04.05 20:04 | TrackBackHenkilökohtaisesti inhoan topikkia, kun voitaisiin ihan yhtä hyvin sanoa hakuaihe.
Pelkään pahoin, että joudun kirjoittamaan gradussani kvantisoinnista.
Kirjoitti Mikko 23.04.05 08:54
Aa, mutta etenkin tieteen osalta Englanti ei ole se voimasana. Voidaanko suuressakaan osassa noista mainituista puhua anglismeista kun sanojen alkuperä on esimerkiksi Kreikassa tai Latinassa? Ja jos kerran kaiken valtaansa alistanut brittiläinen imperiumikaan ei mahtanut mitään sille että kaikki sivistyksen ylevä terminologia oli jo kehitetty jossain muualla, pitäisikö meidän täällä pohjoisilla raukoilla rajoilla edes yrittää?
Kirjoitti Terjo 23.04.05 16:05
Englannin kieli on kai sikäli kurjassa tilanteessa, ettei siinä kerta kaikkiaan ole omakantaisia vastineita monellekaan sanalle: en ole perehtynyt kielitieteeseen, mutta käsittääkseni englannille on luonteenomaista, että se on lainannut erittäin paljon muista kielistä.
Kun taas rakas, kaunis ja ainutlaatuinen kielemme suomi. Siinä on oma sanansa kaikille noille käyttämilleni lainatermeille.
Esimerkiksi: tarkkailu, huomion kiinnittäminen, suosiminen, selittäminen, vihjaaminen. Laadun määrittäminen, arvionti, sivumerkitys. Muodollinen, lattea, vakaa, erityinen.
Laadullinen, määrällinen, itsenäinen.
Työväline, peruste, ristiriita.
Tarkoitus.
Sanat tarkistin Gummruksen suuresta sivistyssanakirjasta (2001) ja ihmettelin joka sivulla, että ketä tyydytettäväksi on kaikki nämä asiat määritelty kahteen kertaan kielestä toiseen.
Kirjoitti Laura 23.04.05 21:36
Vastaus tähän on juurikin tämä kansainvälinen tiedeyhteisö, joka kumartaa jumalinaan muinaisia matemaatikkoja, ylläpitää riittejä joissa uhrataan menneiden aikojen filosofeille, ja joka pitää kerettiläisenä yksittäisten vapaiden kansojen oikeutta käyttää tieteellisissä yhteyksissä kauniita ilmauksia kuten "lattea", joka kansainvälisen tiedemiesmafian mielessä on tieteellisesti käsittämätön sana, tai korkeintaan herättää petollisen viekoittelevia kahviassosiaatioita.
Alistettuja olemme :)
Kirjoitti Terjo 24.04.05 13:01
Pahuksen tiedeyhteisö ja sen kulttuurinen ylivalta! Kulttuulivallankumous tovelit!
Jos jokainen suomalainen kaivaisi aivonsa etikkakurkkupurkista jääviileäkaapin perukoilta ja kirjoittaisi vaikkapa 1000 vakavasti otettavaa tieteellistä tutkielmaa, olisimme pelastetut ja tiedeyteisön kieli olisi kotoinen suomi.
Pahkasika soikoon, onneksi minusta tulee katkera äärikommunistinen duunari, jonka ei tarvitse vaivata päätään sillä mitä mieltä tiedeyhteisön haaskalinnut ovat ajatuksistani ja oivalluksistani.
Kirjoitti Tapsu 24.04.05 16:39
Aina kun jokin termi käännetään, häviää termin alkuperäisestä merkityksestä taas osa (suuri osa siitä on hävinnyt jo silloin kun asian selittäjä on joutunut tyytymään kieleen asian esittämisessä). Niinpä on suorempaa käyttää "alkuperäiskielistä" sanaa.
Ongelmana ei ole tiedeyhteisö tai tieteilijät (eikä varsinkaan tiede), vaan wanna-be:t ;)
Paras tapa parantaa ihmiskuntaa on karsia kaikki ihmiset.
Kirjoitti Julppu 25.04.05 10:29
Julpun aiempi on kyllä tavallaan asiapuhetta, mutta siinä kuvailtu ei ole äidinkieltään rakastavan kielitieteilijän näkemys, vaan ilmiselvää kylmän matemaatikon loogista ajattelua. Järkevää ja tarpeellista sinänsä, mutta ei sitä mitä Lorem Ipsumin alkuperäiskirjoitus alkuunsa haki, eikä sitä mistä tässä on keskustelua käyty.
Suppilovahvero maatuulessa keikkuu, sanon minä, ja eikös kuulostanut hyvältä ;)
Kirjoitti Terjo 25.04.05 13:10
No pöh :)
Kaikkialla koneiden ylivaltaa toivova pieni yksilö on väärässä paikassa... :P
Kirjoitti Julppu 25.04.05 13:33