« Asiakaspalvelija | Etusivu | 1001 turhaa tieteellistä anglismia »
huhtikuu 20, 2005
Stoppi rahanmenolle!
Keksin tänään Stockmannin edustalla päivystäviä Unicefin katuvärvääjiä hyväksikäyttämällä patenttikonstin katuvärvääjien välttelyyn.
Tätä mainiota, ennakkoluulotonta menetelmää käyttämällä sinunkaan ei tarvitse mitenkään häpäistä itseäsi, loukata ketään eikä muuttaa mitenkään päivittäisiä tapojasi. Päin vastoin säästät aikaa, rahaa ja hermoja.
Kaiken tämän saat käsiisi tallettamalla vaatimattoman kahdenkymmen euron summan tililleni Blogoslavian kansallispankkiin! Tiedä, että tämä pieni kertasatsaus säästää sinulle pitkän pennin ja monta rahalla mittaamatontakin asiaa!
Hoidettuasi pankkiasiat voit painaa alla olevaa linkkiä...
1. Nosta olkapäät korviin.
2. Siristä silmät melkein kiinni. Muista, mitä et näe, siitä et välitä.
3. Ota silminnähden vaivaantunut ja hirvistynyt irve kasvoillesi. Ei mitään vihaista yrmistelyä: katuja kuukausien ajan kolunneet konkarivärvääjät ovat nurjiin naamoihin tottuneet. Inhontäyteinen tuskanirvistys sen sijaan saa heidät tolaltaan.
4. Kävele rennosti ja huolettomasti hämilleen menneen värvääjäparin välistä.
5. A vot! Jatka elämääsi!
Laura 20.04.05 18:43 | TrackBackOlen todennut paljon paremmaksi keinoksi vastata rahanruinaajille:
"Hei, mä olen köyhä opiskelija. Tajuutteko te yhtään kuinka vähällä mä tulen kuussa toimeen?..."
Tästä eteenpäin jatko kuuluu riippuen siitä kuka rahananelija on:
Vaihtoehto 1: Rahainkerääjät yms hyväntekeväisyysväki.
"...Oletteko te koskaan keränneet penniäkään köyhille opiskelijoille, ja jos olette niin miksi mä syön vieläkin kuun viimeisinä päivinä pelkkää makaronia ja ketsuppia? Eikö teitä hävetä kerjätä niiltä jotka ei saa juuri mitään? [Tähän avustuskohteen nimi] köyhät, justiinsa joo. *loppuun vielä jupinaa*"
Vaihtoehto 2: Juopot ja kerjäläiset
"...Jos mä olisin nähnyt edes unta siitä eurosta jota pyydät, tai siitä olutpullosta jota himoitset, niin mä olisin jo aikoja sitten käyttänyt sen ihan itse. Kaveri, sun pitäisi oikeastaan antaa rahoistasi mulle, kun sulla sentään on aikaa kerjätä ja mulla taas ei. *loppuun vielä jupinaa, ja pari kyyneltä jos vain irtoaa*"
Sillä ei ole asian kannalta mitään merkitystä vaikka olisitkin kovaa palkkaa nauttiva palkkatyöläinen, yrittäjä tai mikä hyvänsä. Oleellista on tietää sefakta, että opiskelijat ovat tämän isänmaan köyhistä köyhimmät, ja käyttää sitä häikäilemättömästi hyväkseen. Kukaanhan ei ole niin roisto, että yrittäisi pummata häneltä jolla ei ole muuta kuin vaatteet yllään, ja palava mieli kouluttautua.
Kirjoitti Terjo 21.04.05 08:07
Minulla toimi Greenpeacen kanssa yksinkertaisesti lausuttu "Mua ei oikeestaan kiinnosta.", minkä perään kuulemani värvääjän "Sen kyllä näkee päältä!" huudon jälkeen värvääjät ovat oikeaoppisesti kyenneet minut välttämään vaikka olisin ollut ainoa tulija asematunnelissa ;)
Toinen hieno keino välttämiseen on ollut sanoa "Mä kuulun jo", mutta mä en sitä keksinyt käyttää...
Kirjoitti Julppu 21.04.05 10:06
Juuri tänään tullessani kaupungilta kotiin mietin samaa. Vältin Amnestyn kerääjät luikkimalla nolostuneena mahdollisimman suuren ihmismassa keskelle, jossa saatoin teeskennellä, etten kuullut heidän kysymystään "kiinostaisiko Amnestyn toiminta?", samalla hetkellä kaikki maailman kidutetut ja sorretut vilistivät kaitafilminä silmieni editse.
Unicefin kerääjät jäivät taakseni, koska tulin sopivassa kohdassa ulos bussista. Heillekin minulla on tarjota vain kohteliasta eioota, vaikka maailman lasten hätä on sekin koskettava asia. Mitä minun itsekkäät toiveeni ja haaveeni ovat Kalukutan katulasten hädän rinnalla? Olisihan minulla sentään katto pääni päällä, vaikka luopuisinkin parista tuikitarpeellisesta eurosta.
Olisin mennyt Kauppahalliin lämmittelemään, mutta sen porttikongissa näin värjöttelemässä naapurin 100-vuotiaan Elsan (nimi ja ikä muutettu) kaupittelemassa Romani Bodosta. Romanikansan kristityistäminen ei ole sydäntäni lähellä, mutta en olisi voinut sanoa mummoparalle "ei". Siispä askeleeni piteni, ajattelin Sokoksen ovea. Kuten arvata saattaa, sen edessä myytiin Tamppia. Teekkareille tekisi mieleni sanoa: "työnnä sinä, tupsulakki, Tamppi niin syvälle p*rseeseesi, että se putoaa sieltä vasta ensi vappuna". Kuitenkin kilttimyksen luontoni estää moiset ja luotin jalkojeni loistavaan kääntymisominaisuuteen ja ajattelin kestää viimaa vielä kahdeksan minuuttia.
Kerjäläisiä ja pummeja ei tällä kertaa tullut vastaan. Nekin juoppolallit, jotka uhmasivat säätä olivat jo tänään juoneet itsensä hyvään humalaan, eivätkä haaveilleet vielä uudesta.
Toisaalta ihmiset, jotka puutävät jotain tarpeeseen ärsyttävät minua huomattavasti vähemmän, kuin jeesustelijat, jotka tuputtavat tarpeettomia lentolehtisiään ihan ilmaiseksi. Talvella ulkoilu on paljon mukavempaa -30 celsiuksen astetta pitää kaikenmaailman pilvilinnoissa leijuvat pullamössönössöt ja taivaanrannanmaalarit sisätiloissa.
Kirjoitti Tapsu 22.04.05 14:51
Usein haaveilen, mitä kaikkea musertavaa sitä voisi tyrkkyäjille sanoa, mutta kun olen sillä tuulella niin eivät mokomat tule lähellekään. Tamppiakaan eivät enää nykyään uskalla tarjota. Niin että yleensä en sano mitään, turhaahan siinä on tuhlata kummankaan aikaa selityksillä.
Kirjoitti Ville 22.04.05 21:33
Eräänä päivänä Keskustorilla näin Tampin myyjän ja Unicefin kerääjän sortuvan vuorovaikutukseen. Kumpikaan ei ostanut mitään. Viattomat sivulliset saivat kävellä ohi.
Kirjoitti JV 23.04.05 01:42
