« Se on menoa | Etusivu | Stoppi rahanmenolle! »

huhtikuu 19, 2005

Asiakaspalvelija

Tunnistin eilisen Perhe on painajainen -elokuvan lentokenttävirkailijasta itseni:

Suu keskittyneessä, lahjomattomassa supussa, pää kuitenkin suopeasti kallellaan, katse tiukasti kiinnittyneenä näyttöön ja sormet näpyti-näpyti-näp tekemässä ihmetekoja näppäimistöllä. Suu puhuu jotain ääneen, että asiakas uskoisi, että näytöllä on tosiaan avoinna tietokanta eikä irkki.

Katsotaanpa, haluaisitte siis tällaista
tak-tak-takati-tak-tak-tak-taka-taka
ja tällaista. Jaahas, sitä kyllä löytyy
tak-tak-tak-tak-takataka-tak-tak
mutta enpä uskalla aivan vielä luvata mitään.
taketi-taketi-tak-ta-ta-tak-tak-tak-tak-ta
No, teillä kävi tuuri, tätä on meillä, mutta
tak-tak-tak-tak-tak-tak-tak-tak-tak-tak
teidän täytyy käydä toisessa toimipisteessämme.
taketi-taketi-tak-ta- Ponteva enterinpainallus.

Katse, josta on hävinnyt sen hurmioitunut lasittuneisuus, kääntyy hitaasti asiakkaaseen. Haluatko vielä kysyä jotain?

Laura 19.04.05 14:17 | TrackBack