« Season guide | Etusivu | Minä poljen »

huhtikuu 03, 2005

Töitä ei jätetä

Kun on haalinut itselleen aivan liikaa hommaa, ei kai voi syyttää kuin itseään.

Jossain vaiheessa on tosin noustava itsesäälin suosta ja tehtävä jotain.

Voidaan aloittaa vaikka suoriutumispaineista. Olen suorittanut noin viikon ajan tasonalennusharjoituksia. Tolkuttanut, että tärkeintä on, että suoriutuu, ei se, että suoriutuu hyvin. Kunhan suoriutuu. Saa ne kurssimerkinnät.

Ne tyypit, joiden kanssa teen ryhmätöitä, unohtavat huonon työhön osallistumisprosenttini aiheuttaman katkeruuden viimeistään siinä vaiheessa, kun heillä on lapsia ja velkaa eli suurempiakin murheen ja märehdinnän aiheita.

Esitelmienkään ei tarvitse olla hyviä. Kunhan esitän jotain. Kerran se häpeä vain tarvitsee kestää, kun joutuu osoittamaan julkisesti kaikille, ettei tajua yhtään mistään mitään. Etukäteen voin valmentaa itseäni: kuvittelen 100 kertaa mielessäni opiskelukavereiden myötähäpeän vääristämät ilmeet esitykseni aikana, eri versioina. Tositilanne ei sen jälkeen voi tuntua enää millään. Olen tosin harkinnut myös alkoholia.

Opponentitkaan eivät varmaan jaksa näin keväällä enää paneutua mihinkään kovin täysipainoisesti, varsinkaan, kun huomaavat jo ensi riveistä että käsissä on vallan puolijauhoista tekstiä. Kavereiden avulla olen tosin kaiken varalta jo tutustunut alustavasti inttämismetodiin ja kosto-opponoinnin käsitteeseen.

Tuima alkoholiannos edeltä käsin tai humalatilaa vastaava väsymys voisi kyllä auttaa suoriutumisessa – ei sikäli, että mistään tulisi mitään sen paremmin tokkurassa, mutta vähänsinnepäin olevat tulokset voisi olla helpompi kestää.

Laura 03.04.05 21:56 | TrackBack