« Mene nukkumaan | Etusivu | Ei taidolla, ei tuurilla »

marraskuu 25, 2004

Kaikkea näkee

Tässäpä helppo, hauska ja halpa harrastus kaikenikäisille: toiset valmistavat ja kiinnittävät tarroja kaupungille, toiset bongaavat niitä.

a) Tarrojen lisääminen katukuvaan on taidetta. Ruskeanvihreänharmaat sähkökaapit ovat yksiselitteisesti rumia. Sähkökaapit voidaan ottaa haltuun, tehdä taiteen kiinnitysalustoiksi. Taide tulee museoiden ja gallerioiden sijaan Sinun työmatkasi varrelle.

Tarra on helpompi poistaa kuin graffiti, jos se häiritsee jotakuta. Sillä ei myöskään ole, ainakaan vielä, graffiteihin ja rumiin tageihin liitettyä erittäin negatiivista julkista kuvaa. Käsittääkseni tarrat ovat vielä melko huomaamaton osa katutaidetta.

b) Tarrat ovat töhryjä ja niiden kiinnittäminen rangaistava teko. Tarrat ja muu katu"taide" on jätöksiä. "Siivoamatta jätetty töherrys on palkkio sen tekijälle ja rohkaisee häntä jatkamaan sottaamistaan."

Yritän olla ottamatta kantaa, mutta se on vaikeaa. Varmasti molemmat osapuolet tuntevat syvästi olevansa oikeassa.

Nautin vain tarrojen bongaamisesta niin kauan, kuin niiden kiinnittäminen ei ole Tampereella kulminoitunut yhtä raskaaksi rikokseksi kuin Helsingissä, missä kaupungin Stop töhryille –kampanjan työllistämät siviiliasuiset vartiointiliikkeen työntekijät seuraavat ja ilmiantavat tarrojen kiinnittelijöitä, jotka loukkaantuvat syvästi ilmaisunsa rajoittamisesta.

Stickernationissa voi seurata, mitä muut ovat bonganneet. Lemppareitani Suomessa on ainakin "Roskisapina", jota en livenä tosin ole nähnyt. Sen sijaan "Pataan saanutta Harria" löytyy aivan kotinurkilta, ja erittäin ylpeä olen itse Peltokadulta löytämästäni "Pomarfinista" (kuvassa).

Tarroja voi löytää sähkökaapeista, lyhtypylväistä, liikennemerkkien takaa, roskiksista, kaikenlaisista tyhjistä pinnoista, joilla ei ole mitään muuta käyttötarkoitusta.

Laura 25.11.04 23:56 | TrackBack