« Nyt puhutaan suoraan | Etusivu | Euron kuvat silmissä »

marraskuu 04, 2004

Tulitikkuja silmiin

Aargh. Sinä ainoana päivänä vuodesta, jona puhelimeeni saattaa olla tulossa akuutteja puheluita, se unohtuu kotiin. Onneksi ihmiset selvisivät aikataulumuutoksista ilman tiedonvälitystäkin. Informaatio taitaa olla yliarvostettua.

Päivä on muutenkin ollut hirveä. Eilen hilluin kunnon boheemin kirjailijan lailla yhteen asti baarissa. Yhden oluen huppelissa nukkumisesta ei heti tullut mitään.

Tuloksena aamuyhdeksältä kalvosulkeisissa istuu hyvin väsynyt opiskelija (nykyään en enää välitä, vaan annan unen tulla, jos siltä tuntuu. Pilkkiminen on niin rasittavaa niskalle). Tauolla tankkasin jättikupin kahvia ja toisella tauolla jotain tauriinijuomaa. Tuloksena loppupäivä on ollut hyvin kummallista ja pelottavaa välitilaa: muu ruumis retkottaa luentopenkissä niin mukavasti kuin nyt polvet suussa voi retkottaa, täydessä unessa, mutta silmät ovat täysin valveilla ja mieli kyselee hädissään, että mitä tapahtuu.

Ensi keväästä on muuten tulossa ahdistava. Pyörän avain on nimittäin mennyt hukkaan. Kerta kaikkiaan. Olen nyt myllännyt paikkoja. Ei ole löytynyt avaimia, mutta on löytynyt huulirasvaa kolme tismalleen samanlaista putkiloa. Hukkuneen tilalle ostetaan aina uusi. Uskallankohan jo uusia pyöränkin…?

On muuten 200. postaus. Rasti seinään sille, että olen jaksanut näinkin kauan!

Laura 04.11.04 19:43 | TrackBack