« Vatsastapuhumista | Etusivu | Luksuselämä nyt »

lokakuu 11, 2004

Vain yksi muisto

Kirjoitin viikko sitten ihmisistä, jotka saavat tällaisten introverttien sielujen pasmat sekaisin. Yhden sellaisen henkilön ehdin toissakesänä tuntea kahden kuukauden verran, mutta sellaiset tyypithän muistaa vielä monien monituistenkin kuukausien päästä.

Sellaisen tyypin kuolema tuntuu jostain syystä kaksin verroin epäreilulta. Mitä tuhlausta. Hän oli niin nuorikin, vuotta nuorempi kuin minä. Silloin vähän aikaa sitten kun tunsimme, ei ollut vielä mitään tietoa tulevasta sairaudesta. Niin epäreilua, että seuraavan kerran kun kuulen hänestä sen kesän 2003 jälkeen se on uutinen hänen kuolemastaan.

Se on niin epäreilua, että se ei tunnu uskottavalta. Monet yhteiset tuttavat ovat asiasta tienneet, mutta Virallisen Todisteen puutteessa asia ei ole tuntunut todelliselta. Heinäkuun alusta tähän päivään olen elänyt ahdistavassa epäilyksessä.

Tänään tuli kutsu muistotilaisuuteen. Se tuntui vahvistavan asian ja itku purkautui viimein. On se sitten totta.

Tilaisuudesta on tarkoitus tulla iloinen ja avoin, aivan kuin muistettu itse. Toivottavasti minultakin onnistuu.

Laura 11.10.04 15:23