« Tyttö ja helmikorvakoru | Etusivu | Pihi rahojansa laskee »
elokuu 26, 2004
Pakkomielteestä ja hulluudesta
Me olemme hulluja.
On täysin hullua ostaa vielä toinen kirjahylly asuntoon, joka on muutenkin liian pieni. Suuruudenhulluus iski, ja uusi hyllystö on jopa edellistä isompi.
Millä rahalla me muka ostamme siihen edes täytettä?
Mikään ei ole niin turha omistettava esine kuin kirja. Niitähän saa ilmaiseksi kirjastosta. Tietokirjaan ehkä saattaa tulla palattua toisenkin kerran, mutta näillä romaaneilla, joita minulla on varmaan hyllykilometri, ei ole kuin kertalukuarvo. Ja silti en luopuisi yhdestäkään niistä; päinvastoin haluaisin jatkuvasti lisää.
Omistaminen on pakkomielle. En ole edes lukenut juuri sitä omistuksessani olevaa kappaletta Humisevasta harjusta, mutta on selvää, etten luovu siitä kuin pakon edessä.
Vanhoja mööpeleitä on ilmeisesti alettava heittää parvekkeen oven kautta ulos, kun toisesta ovesta kannetaan uutta tilalle. Kuka huolisi kaukosäädöttämän television, kenet huijaan ottamaan lastulevylipaston, jonka laatikot irvistelevät? Entä masentavanruskea tuoli, jolle ei enää ole paikkaa tässä talossa?
Laura 26.08.04 15:57Nyt kun on muutenkin vaikea olo, niin uskallan sanoa, että on muuten vaikea lukea tätä sinun sivuasi. Ei teksti erotu, on liian harvassa ja liian leveä. Eiks ne muut valita?
Kirjoitti Sedis 26.08.04 16:58
Firefoxilla teksti sopii ihan hyvin, hanki Sedis kunnon selain! :-)
Ajamalla sivu validaattorin läpi, esim. http://lempinen.net/lehtori/ saattaisi löytyä joku syy miksi Explorer haluaa näyttää tekstit liien leveinä.
Kirjoitti b. 26.08.04 17:19
Kyllä minä sanon, että kandee omistaa kirjoja. Silloin kun niitä haluaisi lukea, niin voit olla varma, että lähiseutujen kirjastoista sitä löydy, vaan se on lainassa muistihäiriöistä kärsivällä sosiopaatilla, joka ei palauta kirjaa koskaan (paitsi sitten kun se on repaleinen ja uitettu ruoassa tarpeeksi monta kertaa).
Ja kirjaston kirjat pitää palauttaa aina silloin, kun olet juuri päässyt vauhtiin lukemisessa.
Kirjoitti Lord Boredom 26.08.04 17:23
Joo-o, kirjaston tädit on outoja pirjoja, lähettelee kaikenlaisia lappuja, että sullon meidän kirja, palauta se hetikohta, häpeä, kelvoton lukija. Kantsii muuten omistaa kirjahyllyä ihan senkin tähden, että kirjaston kirjat löytyy siitä, eikä esimerkiksi sängyn alta vasta sitten, kun on sen lunastanut liian kalliilla hinnalla. Ai niin joo, sehän on mun oma nyt.
Sanoinko jo, että kirjaston tädit on kummallisia.
Kirjoitti mea 26.08.04 17:34
Kokeilenpa validaattoria. Explorer-ongelma on tiedossa, mutta lähipiiri, eikä lähisukukaan ole osannut tähän mennessä auttaa. Vähänkään tietokonegurun suuntaan vivahtavat tutut levittelevät käsiään ja voivottelevat IE:n käyttäjien huonoa valintaa.
Tällä hetkellä on käynnissä uuden kirjahyllyn kokoaminen. Mietin oikeastaan, kannattiko sitä ollenkaan purkaa hyvistä ja kätevistä pahvikoteloista; tulee tuska ja parku nimittäin seuraavan muuton kanssa...
Kirjoitti Laura 26.08.04 19:44
Mä aina suosittelen ihmisille, että lukekaa ensin se kirja, ostakaa vasta sitten. Eli ei sikaa säkissä eikä sitä viimeistä uutuutta pelkkien mainosten ja arvostelujen perusteella, ellei kirjailijan tyyli jo ole tuttu ja taattu. Kirjahylly täyttyy hitaammin, mutta taatusti sellaisilla kirjoilla, jotka haluat lukea uudestaan.
Mulla tosin on jo liian pieni hylly...
Kirjoitti Miira 26.08.04 20:23
Minä en hengenlähdön uhallakaan luopuisi rakkaista Lovecrafteistani, Tolkieneistani, siitä vihkiraamatustamme josta Juho aina tykkää etsiä nimet hahmoilleen, enkä mistään muustakaan verrattomien joukkoon laskettavasta kirjaystävästäni (puhumattakaan että vaikkapa alati persoonalliset pehmomökkelömme tai viherkasvimme voisivat luopua omista, oikeutetuista neliöistään). Ihminen tykkää levittää kotiinsa ja ympärilleen ne elolliset ja elottomat objektit joista pitää, ja niin on hyvä.
UGH!
Kirjoitti Terjo 27.08.04 00:55
Huonomuistisuudestakin on joskus hyötyä, voi lukea parhaat kirjansa vuosittain uusiksi ilman että loppuratkaisu spoilaantuisi.
Kirjoitti Kuikka 27.08.04 14:54
Huonomuistinenkin toki olen. Mutta luen kyllä mielelläni nautittavat kirjat pariinkin kertaan, vaikka muistaisin tapahtumat.
Hassu juttu muuten; uusintakerralla niin elokuvissa kuin kirjoissa uskon aina alitajuisesti, etteivät sankarit enää tällä kertaa sorru kohtalokkaisiin virheisiinsä, nyt kun minä tiedän, mitä onnettomuuksia niistä vääjäämättä seuraa. Mutta ei. Ahistaa.
Validaattori löysi muuten pelkästä main-sivusta 151 virhettä (huokaus), mutta mikään niistä ei nähdäkseni liittynyt sivun leveyteen. Jatkan käsieni levittelemistä.
Kirjoitti Laura 27.08.04 15:02
