« Tekisi mieleni hemmotella itseä tilaamalla | Etusivu | Velvollisuudentunto on ikävä asia. Esimerkiksi, »
joulukuu 17, 2003
Köyhyysrajalla kitkuttamisesta vielä: Köyhän henkilön
Köyhyysrajalla kitkuttamisesta vielä: Köyhän henkilön tai
kotitalouden voi määritellä kolmella tavalla: suhteellisen tulomittarin avulla (jos tienaat puolet koko väestön keskiarvo- tai mediaanitulosta, olet köyhä), subjektiivisen mittarin avulla (jos olet omasta mielestäsi köyhä) tai toimeentulotukiasiakkuuden perusteella (toimeentulotukea saavat ovat köyhiä).
Omasta mielestäni, siis subjektiivisella mittarilla, en ole köyhä.
Se, mitä pankkitilille kuukausittain ropsahtaa, riittää sopivasti
elämiseen ja johonkin ylimääräiseenkin. Yksi köyhyyden
määritelmä siis poissuljettu. En myöskään saa toimeentulotukea,
siinä raukesi toinen kohta. Saanko sitten suhteellisella mittarilla
neljäsosaakaan kansakunnan parhaiten tienaavien tuloista? En oikein
usko, jos kerran eduskunnan puhemiehen taannoinen palkankorotus yksin
oli mittavampi kuin se rahamäärä eli opintotuki, jolla pahimmassa
tapauksessa yritän elää 28-31 päivää. Opintorahan ja
asumislisän, siis sen osan opintotuesta jota voi nostaa
velkaantumatta, on 420 euroa (verojen jälkeen 404). Vaviskaa kaikki,
jotka ostitte juuri saman hintaisen sohvan.
Omakohtainen köyhyyden määrittely tuntuu vaikealta. En tunne
itseäni köyhäksi enkä katkeraksi, koska minulla on varaa ostaa niin
paljon ruokaa kuin tarvitsen, ja melkein mitä laatua vain. Voin
hankkia levyjä ja vaatteita ja mennä elokuviin budjetoimatta sitä
erikseen kuukausia aikaisemmin. Yksittäinen yllättävä meno ei kaada
koko taloutta. Mikä vapaus, kun ei ole omakotitaloa, koiraa, lapsia ja
velkataakkaa. Eikä autoa. Mutta en yritäkään elää pelkällä
hyväntekeväisyydellä vaan käyn töissä ja nostan Kelan opiskelijan
asumislisää. (Opintotuki on myös kaksipiippuinen juttu: toisaaltahan
siinä todellakin on yhteiskunnan elätettävänä, mutta toisaalta
aikaa, työtä ja mielenterveyttä siinä uhraa kouluttautuakseen yhteiskunnan palvelukseen. Kolmas toisaalta:
on toki järkyttävää, että opintotuki ei vastaa edes jonkun
palkankorotusta (en uskalla ajatellakaan jonkun tosirikkaan tuloja
verrattuna tukeen), mutta miltä vaikuttaa, että puolet
pateettisesta palkkaluokasta A5, josta ehkä joku on joskus kuullut
muttei ole palkkakuitissaan vuosikausiin nähnyt, on enemmän kuin
opintotuki. Köyhää, sanon minä.)
Mutta jos rahat riittäisivät kyllä vuokraan ja kaurapuuroon
(tonnikala on nykyään kallista) mutteivät mihinkään muuhun, olisin
kyllä mielestäni liian köyhä. Mutta olisinko tarpeeksi köyhä
tilastoihin? Saisin kyllä kaikki elämän perustarpeet tyydytetyiksi,
vaikkei minulla olisikaan niin paljon kulutuspääomaa. Lisää
kulutettavaa saisin ottamalla onkeeni patistukset ja nostamalla lainaa,
mutta miksi h*ssä halutaan minun elävän velaksi? Olisikohan siis
kivaa, jos tienaisin enemmän? Minulta ei tällä hetkellä puutu
mitään. Mutta tuntuisi reilulta meitä kaikkia ainakin yhdellä
perusteella köyhiä kohtaan, että suurituloisilta otettaisiin vähän
palkkaa pois, niin me emme sitten olisi enää suhteellisestikaan
köyhän leima otsassa.
