« Liian kokonaisvaltaiset kokemukset imevät ihmisparan | Etusivu | -----Edelleenlähetetty viesti----- »

joulukuu 22, 2003

-----Edelleenlähetetty viesti päättyy-----

Ennen kiertokirjeiden lähettelijöiden oli pakko ahdistella paperipostin kautta. Silloin roskapostia tuli huomattavasti vähemmän, koska käsin kirjoittaminen tai koneella jokaisen erikseen naputtaminen oli niin hidasta (kerran sain kopioidun kirjeen. Se tuntui huijaamiselta). Vain sellaiset kirjeet, joista oikeasti voisi hyötyä jotain, jaksoi itse lähettää eteenpäin; kerran sainkin purukumia (suklaakiertokirjeestä; kuvitelkaa pettymystäni) ja toisella kertaa kirjan (Kesäkissa, riipaiseva tarina jonka luin puhki.
Paperikannet olivat jääneet matkalle).

Kirjeissä oli siis jonkinlaista lämpöä. Ne olivat henkilökohtaisia. Ja tasokkaampia. Jos ne oli suomennettu, se oli sentään tehty ajatuksella. Ja niitä oli helpompi lukea, kun joka rivin alussa ei ollut "lainausmerkkiä" > tai viittä, eikä rivejä oltu poistettu vahingossa lainausmerkkien siivouksen mukana. Ja niissä oli jotain järkeä. Nyttemmin on liian helppo hiirellä klikkailla forwardia ja valita koko osoitekirja (kiertokirjeiden keskimääräinen vastaanottajamäärä näyttäisi olevan 15 henkilöä).

Tai ehkä tunnen enemmän ihmisiä, jotka eivät ole tarpeeksi kyynisiä miettiäkseen, millä hitolla mitataan, että sähköposti tai mikään kirje on kiertänyt maapallon x kertaa.

Laura 22.12.03 10:20