« "MIES: Kultaseni, miksi sinun täytyy | Etusivu | Mitvit sen jo sanoi. Minun »
tammikuu 08, 2004
Ehkä on liian poissulkevasti sanottu,
Ehkä on liian poissulkevasti sanottu, jos sanon, etten ole feministi.
Sanon, etten ole, osaksi siitä syystä, että feminismistä on tehty
oikea mörkö: feministi on yhteiskuntaan sopeutumaton kauhistuttava
elämöijä, jolla on jokin ongelma oman naiseutensa tai mieheytensä
kanssa (kun ei kerran sopeudu). Tietenkään en halua lukea itseäni
sellaiseksi. Propaganda on purrut.
Osaksi en tunne tarvetta erityisesti julistaa tasa-arvovaatimuksia,
koska en ole useinkaan törmännyt omaa tasa-arvoani loukkaavaan
tilanteeseen. Voisin melkein
sanoa, etten koskaan, mutta jos sanon niin, muistan kuitenkin jonkin
tilanteen, jossa olen. Työelämässäkin olen ollut täysin naisisilla
aloilla ja liikkunut niin naurettavan alhaisissa palkkaluokissa, ettei
niissä ole ollut "lasikattoa" eikä tarvinnut pohtia miesten ja
naisten palkkaeroja.
Laiska elämänasenne, myönnän. Koska olen selvinnyt elämästä
kohtaamatta henkilökohtaisesti tällä yhteiskunnallisella tasolla
sukupuolista syrjintää, se ei ole minulle kovin todellista.
Tilanne tulee varmaan vielä muuttumaan.
*
Minusta on kivaa olla nainen (eikä vähiten siksi, ettei ole
asevelvollisuutta - melkoista epätasa-arvoa muuten sekin), mutta
kyllä joskus sukupuolenikin on taakka. Vieraat olettavat aina, että
kodinhoito on minun vastuullani, ja jos asunto on kuin ryöstön
jäljiltä, se on minun ansiottomuuttani. Jos vieraat eivät näin
ajattele, minä
ajattelen, vaikka kuinka olisimme tasa-arvoisia tuon toisen kanssa.
Kotiäitien haamu: joskus oli aikaa.
Toinen taakka on itsenäisyyden puute: suojattomuus yksin liikkuessa ja
etenkin moraaliset ennakkoluulot. Näitä vastaan olen valmis puimaan
nyrkkiä ja huutamaan barrikadeilla. Katolisessa Puolassa meitä yksin
liikkuvia ja kikattavia tyttöjä katsottiin pitkään ja diskossakin
tyttöjä haettiin tanssimaan vain seurueen ainoan miespuolisen
jäsenen luvalla, mutta Suomessakin yksin liikkuva nainen on joillekin
huutomerkki. Yöllä, humalassa, lyhyessä hameessa. Yksin
taksijonossa: sen seuraan on lyöttäydyttävä, ellei sillä ole
suojelijaa.
Tässä näytteeksi Kari Heusalan kirjasta Miehen seksuaalisuus
joitakin raiskausmyyttejä - siis kulttuurisia uskomuksia, jotka
tukevat ja ylläpitävät miesten väkivaltaista seksuaalista
käyttäytymistä naisia kohtaan. Siis huomio, myös naisten
ylläpitämiä. Sietämätöntä!
- Miehet raiskaavat, koska heillä on voimakas sukupuolivietti.
- Miesten ei ole tarkoitus ottaa naista väkisin, mutta joskus he vain
innostuvat liikaa.
- Mikäli nainen vie vieraan miehen kotiinsa, on se merkki siitä,
että hän haluaa seksiä.
- Kun nainen raiskataan, johtuu se siitä, että hän on kieltäytynyt
tavalla, jonka mies on voinut käsittää väärin.
- Mikäli nainen pukeutuu seksikkäisiin vaatteisiin, ei ole ihme, jos
mies yrittää saada tältä seksiä.
- Naiset liioittelevat raiskauksen vaikutuksia.
Yleensäkin uskomukset naisten eriasteisesta kyvystä tai oikeudesta
huolehtia itsestään, raiskauksen kaltaisen "rangaistuksen"
hyväksyminen poikkeuksena ihmisoikeuksiin ja muutenkin olettamukset,
että toinen sukupuoli kaikkineen olisi ominaisuuksiltaan tai
kyvyiltään erilainen kuin toinen, saavat minut haluamaan hyppiä
tuolillani!
Joten feministi vai ei - kyllä siinä mielessä, että tasa-arvo on pop ja iänaikuiset moraali- ja siveyskäsitykset syvältä. Ei
siinä mielessä, että omassa elämässäni en tee asian eteen muuta
kuin kävelen öisinkin mistä haluan, millaisessa asustuksessa haluan
(jos äiti lukisi kirjoituksianiâ€Â¦). Nykyinen tilanteeni ei vaadi
minua toimimaan muulla tavalla. < /julistusta >
