« Henkinen valmistautuminen ensi lauantain häihin | Etusivu | "Erilaisten stereotypiain (kaavoittumien) merkitys kulttuurissa »
tammikuu 14, 2004
nähdä nuorempi polvi innokkaana. Ainejärjestön
nähdä nuorempi polvi innokkaana. Ainejärjestön kokous soljui kuin
itsestään - puolitoista tuntia tiukkaa vääntöä miltei aivan
ilman minun panostani. Kuin vanhasta tottumuksesta käteni oli monesti
jo nousemassa vapaaehtoisuuden merkiksi kaikenkarvaisiin nakituksiin,
mutta myöhästyi. Joku muu oikeasti hoitaa hommia tänä vuonna!
Yliopiston sisäänottolautakunnalle kiitos ensimmäisen vuoden
viattomista, ideaaleja ja utopioita pursuavista opiskelijoista! Tänä
vuonna minä
litkin kaljaa pöydän toisessa päässä ja pidän meteliä
(sihteeriltä tämä ei onnistu - toisella kädellä pidetään
kirjaa, toista pidetään korvan takana (metelöijien vuoksi) ja suulla
kysellään: "MITÄ??").
Asian kääntöpuoli on, että minä alan olla sitten virallisesti
vanha pieru. Loppuun kaluttu tohveli, kuivunut hana, josta irtoaa
korkeintaan satunnainen osuva viisas lausahdus: "viimeksi kun
vastaavaa yritettiin, se epäonnistui", "ei ole rahaa",
"tämänkaltainen toiminta söisi vain uskottavuuttamme
tiedekunnassa".
Pelottavaa, että elämä jatkuu, vaikka minä en olekaan enää
ohjaimissa. Ikään kuin - ikään kuin olisin jotenkin
korvattavissa. Toisaalta: ehkä aivan kulman takana odottaa jotain,
ihan mitä tahansa, mitä ei voida tehdä ilman minua; Uusi Haaste.
