« Kappaleet | Etusivu | Aah, löytyi! »

maaliskuu 30, 2004

Hiki pyöräilykypärässä

Pyöräilykausi alkoi viime viikolla. Talven aikana se tavallinen "hullut pyöräilijät" -asenne alkoikin jo nostaa päätään.

Nyt on palattu "hullut jalankulkijat" -asenteeseen. Vähintään kerran päivässä tekisi mieleni kartuttaa gallupia aiheesta Kävelisitkö noin välinpitämättömästi auton alle?

Autojen kanssa on ehtinyt olla harvinaisen vähän selkkauksia. Pyöräilijöiden lisääntyminen lienee ratin takana istujalle samanlainen ilmiö kuin ensiliukkaat: joka vuosi aluksi uuteen vaaratekijään suhtautuu ylivarovaisesti, vähitellen tottumus turruttaa ja sitten jo kaasutellaankin ohi sivupeilit sarvia hipoen.

No, liioittelen taas. Kyllä autoilijat varovat melko hyvin autokaistalla suhaavia pyöräilijöitä (ei se silti tee autojen seassa pujottelua mukavaksi).

Mutta suojateiden ylittäminen ei helpotu: vaikka kuinka tavaisin risteysten väistämissääntöjä - oli ne sitten esitetty kuvin tai rautalangalla - en ikinä oikein tiedä, kummalla on etuajo-oikeus.

Muutenkaan pyörän satulassa ei tehdä samanlaisia itsetuhoisia kamikaze-syöksyjä lailliselle tienylityspaikalle kuin kävellen. Hankalampi heittäytyä sivuun. Vanhat ystävät hiekoitussoran pöly ja pakokaasu tukkivat hengitystiet. Hampaissa narskuu. Limakalvot ovat yhtä kipua. Viime viikon epäymmärryspätkästä unohtui se ehdottoman vakava seikka, että puo hiertyy vereslihalle.

Hyvät uutiset ovat, että ruoste tosiaan karisee ketjuista, kun vain polkee.

Laura 30.03.04 21:50