« Aah, löytyi! | Etusivu | Toivottavasti viikonloppuna rauhoitutaan »
huhtikuu 01, 2004
Kesätukka
Tuuban kurittoman kuontalon ruma pikkuserkku asuu minun päässäni. Koska minulla ei siis ole mitään muuta pröystäilyn aihetta, niin kerrottakoon, että olen osannut kasvattaa tukkani 62-senttiseksi. Tai siis 15-62 -senttiseksi.
Inhoan kampaajalla käyntiä. Melkein kymmenen vuotta vapaasti liehunut tukka hapsottaa niskasta kuin petolinnun sanonkomikä oitis, jos sen laittaa kiinni tai letille. Eikä se oikein enää pidennykään luonnollisen poistuman vuoksi.
Sitä pitkää, luonnollista poistumaa on viemäreissä, nurkissa, sohvassa, sängyn alla, vaatteissa, ovenkahvoissa, poikaystävän työpaikalla. Se sojottaa. Minua kyllästyttää. Päätös on ollut vaikea, mutta kun kaikki naiset kaikissa blogeissa ja työpaikalla hehkuttavat kevätkampauksiaan ja uudistumisiaan, on minunkin aikani tullut. Tukka lähtee. (Ei nyt tietysti kokonaan, mainittakoon näin vastuunvapautuksena.)
Luin joskus jostakin, että teattereilla yms. maskeerausta tekevillä tahoilla on ainainen puute hiusaineksesta (partoihin ja peruukeihin). Koska omaani on huokauksilla ja rakkaudella vaalittu ja sitä on paljon, voisin tietysti ottaa siitä kaiken hyödyn irti ja myydä kuin Pikku naisissa konsanaan. En vain löytänyt mitään teatteritahoa, johon hiusta voisi välittää.
Onneksi yksi kaverini osasi auttaa (kaverit on parempia kuin Internet); live-roolipelaajatkin käyttävät hiusta maskeeraamiseen, ja hän olikin itse ottanut kampaajalta lettinsä talteen ja laittanut kierrätykseen tätä kautta. Kunhan saan edustavan kuvan otetuksi fledastani, voisin yrittää etsiä ostajatahoa vaikka verkon huutokauppapalveluista. Ellei lukijoiden joukossa olisi larppaajia?
Ihan pienenä mainoksena, niin kauan kuin tarjolla ei ole kuvaa, voin tässä kehua, että kohta päästäni irtoavasta karvamäärästä saa varmasti melkoisen uskottavan vaalean viikinkiparran. Ainesta on n. 250 grammaa, ja sen saat käyttöösi varmasti tässä kuukauden sisällä. Yhteystietoni ovat tuossa reunassa.
Laura 01.04.04 09:00