« Paljon mutta vääriä asioita | Etusivu | Pika-pika »
huhtikuu 25, 2004
Kaari Utrio: Rakas Henrietta
"- Hyvä Luoja, Henrietta sanoi heikosti.
- Yritin vetää jalasta, mutta en onnistunut. Voisiko Henrietta tulla auttamaan? minä olen pienestä asti hoitanut Henriettaa... voisiko hän nyt armahtaa minua?
- Fräulein on Mamanin luona? - Niin, vapaaherratar on jo vetäytynyt levolle. Vapaaherra ja kreivi Fabian juopottelevat salissa.. vapaaherra on jo kai nukahtanut eikä kreivi Fabiankaan kovin pirteä ole...
- Ei voi olla totta, Henrietta huokasi. Mamseli ymmärtää, että mamseli joutuu lähtemään ilman suositusta jos tämä tulee ilmi.
- Siksihän minä olen täällä, mamseli Hanenin ilme alkoi olla epätoivoinen. Henrietta aukaisi oven.
-Meidän on kiskottava onneton Bergenius pois vuoteen alta ja toimitettava hänet ulos talosta ennen kuin Maman on pukeutunut. ---
--- Käytävässä Henrietta oli vähällä kirkaista. Seinään nojasi suuri tumma hahmo, huojui hitaasti puolelta toiselle.
-Fabian! Mitä te täällä teette?
Hahmo kumarsi suurieleisesti ja oli kaatua. - Rakas Henrietta - "
Laura 25.04.04 22:37minusta kirja oli todella hyvä. se sopii niin vanhoille kuin nuorillekin. ihana rakkaustarina. hieman omaperäinen, mutta se ei haittaa.
kannattaa lukea. jos pitäisi antaa arvostelu numerona niin antaisin 10.
Kirjoitti mirka tuominen 25.01.05 12:48
Kirjassa oli ihan hauskan koomisia kohtauksia, sekä tietysti sitä ah, niin yllättävää ja ihanaa rakkautta ja vaikeuksia ja lopulta mies, joka olemassaolollaan pelastaa kaiken :o)
Mielenkiintoista oli myös kurkistus 1840-luvun tapakulttuuriin ja ajatusmaailmaan Suomessa.
Kirjoitti Laura 25.01.05 16:36
