« Puupökkelö | Etusivu | Nostalgia II »

toukokuu 17, 2004

Nostalgia

Aaltoneito kertoo aikovansa yrittää tehostaa tenttiin lukua romantisoidulla ympäristöltä. Kuulostaa hyvältä. Jotain tällaista minäkin tarvitsisin hermeneuttista ja positivistista tutkimusotetta verkkaisesti pyörittelevän opukseni kanssa. Puuh! Tunnelmointi on kaukana.

Sen sijaan jos hetki on suotuisa, kaupungille kiiruhtamisiani ja takaisin kotiin ylämäkeen raahustamisiani romantisoivat mukavasti Tampereen museoidun tehdasalueen kelloportin tasa- ja puolen tunnin lyönnit. Nostalginen "klang-klang-klang" -ääni tekee olon tärkeäksi; ikään kuin tehtaan pilli kutsuisi töihin tai päästäisi vapaalle. (Oikeasti ei tietysti nykynäkökulmasta olisi kauhean kiva työskennellä 1800-luvun tekstiilitehtaassa tai pajassa, mutta ajattelen asiaa vain yhtenä pysähtyneenä työmatkakiireen hetkenä.)

Ensi talvena tosin kello saa lähes oikeasti käskeä töihin ja lähettää kotiin. Pääsin nimittäin mukaan Vapriikissa suurimmaksi osaksi opetettavaan museologian opintokokonaisuuteen.

Vuodesta on tulossa mielenkiintoinen mutta varmaan pelottavan haastava. Toivottavasti kelloportin romantiikka pitää.

Laura 17.05.04 20:26