« Ohimosuoni pullistelee | Etusivu | Tuskien taival »

toukokuu 27, 2004

Päivä kirjastonhoitajana

...tämän kunnioitetun ammattikunnan sielunelämää valottamaan innoitti Jemory.

Jos suomen kielessä on anglismeja ja svetisismejä, mitä ovat englantiin pujahtaneet suomen rakenteet? Fennismejä? Esimerkiksi, jos asiakkaan haluamaa julkaisua ei ole saatavilla laitoksessamme, voidaan sanoa "No, it doesn't come to us", sen sijaan että ulkomaista suosien sanailtaisiin vaikka että "No, we don't subscribe to it". Mail ja main, ja sixteen ja sixty menevät suloisesti sekaisin.

Mutta miten muka keskittyä puhumiseen, mikä on joskus äidinkielelläkin vaikeaa, kun asiakkaana on ihan syötävän söpö poika - mies, joka joutuu tietenkin katselemaan tarkasti minua saadakseen jotain selkoa solkotuksestani ja elehtimisestäni. Paineitahan siinä tulee.

Mies hymyili niin harvinaisesti ja kauniisti, että jätin puolihuolimattomasti hälyttimet poistamatta hänen kirjoistaan vain saadakseni viettää vielä niiden takia syntyneen hämmingin viemän ajan hänen kanssaan. Tuleekohan hän takaisin? Kirjoja pystyy kyllä uusimaan Internetissäkin. Mutta ehkä tein häneen lähtemättömän vaikutuksen?

Rankkaa on murehtia ja huokailla näitä yksin kaikki pitkät tunnit lainaustiskillä.

Laura 27.05.04 23:53