Klikkaa kuva suuremmaksi.
Valokuvaukseen liittyen eksyin pnukin kautta Tuhat sanaa -blogiin, jonka kommenteissa HEO Mediapajan Kuvajournalismin linjan johtaja Jore Puusa on tuohtunut siitä, että amatöörit, kuten kyseisen blogin toimittaja, vievät ammattilaisten tulot antamalla kuviaan lehtiin puoli-ilmaiseksi. Puusa tuntuu olevan hämmentävän tosissaan asiansa kanssa, eikä voi millään uskoa, että toimittajilla saattaisi olla jotain hajua paljonko kuvasta pitäisi laskuttaa. Sehän onkin kovin salaista tietoa, taitavasti Suomen freelance-journalistit ry:n sivuille piilotettu. Jore voisi jankkaamisen sijaan valistaa muita oikeasta hinnoittelusta ja kertoa mitä kuvasta kuuluu pyytää. Tietenkään amatööri ei ylipäätään saisi myydä kuvaansa ja viedä ammattilaisilta ropoja.
Puusa on ennenkin puolustanut ammattikuntaansa, esimerkkinä kommenttiketju Teppo Moision blogissa. Minusta näitä sääntöjä pitäisi vielä tiukentaa, kuvajournalistilta pitäisi kieltää taidevalokuvaus, jos nimi ei löydy Taiteilijamatrikkelista.
...tai Andy ja Angela! Andy McCoy & Pelle Miljoona : Kuin Romeo ja Julia
Klikkaa kuva suuremmaksi.
Polkkaajien kauniimpi puolisko on esitellyt käsilaukkunsa sisältöä. Varsinkin Minhin lista laittoi epäilemään, että nainen kulkee rinkka selässä kaupungilla. Ei tuollainen tavaramäärä voi upota käsilaukkuun. Ei voi.
Oma kokoelmani on lähinnä säälittävä. Koska käsilaukkua en kanna, kamat tungetaan farkun taskuihin. Purin kuvaan vielä lompakon sisällön, että näyttäisi edes joltain. En muuten tiennyt omistavani Makuunin jäsenkorttia. Ikävä kyllä olin juuri siivonnut kuititkin pois, niistä olisi saanut vähän täytettä. Jos olisin kaivanut myös takin taskut, kuvassa luuraisi lisäksi pipo, hanskat ja sateenvarjo. Kamera olisi edelleen uupunut fotosta.
Täytyy hommata isommat taskut.
Klikkaa kuva suuremmaksi.
"Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arviosi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja."
Kilpi. Taagella on maan paras heviääni. Sielut iskee tulta ja nahkatakissa on tyyliä.
CMX. A.W. Yrjänä näyttää ihan Olavi Mäenpäältä. Aki Ville täytti Hynysen mukaan sata ja jotain eilen.
Kotiteollisuus. Miehet vittuun ja naiset seljälleen sätkyttelemään, virkkoi Hynynen.
Tuomari Nurmio. Dumari tuli ja dumari tappoi. Päivän paras.
Klikkaa kuva suuremmaksi
Innoittuneena menestyksestäni Pastanjauhajien haasteessa (sijoituin sijalle ynnä muut) päätän jatkaa ruokapolkkaajan uraani. Nyt on vuorossa kesäinen salaatti.
Ainekset:
- salaattia, jotain vihreää
- rucolaa
- tankoparsaa
- paprikaa (punaista pitkää ja keltaista pulleaa)
- kurkkua
- oliiveja
- fetaa
- viinirypäleitä
- luumutomaatteja
- raejuustoa
- aurinkokuivattua tomaattia
- verkkomelonia
- katkarapukin sopii joukkoon
Koko komeuden päälle fetapurkin öljy, hunajaa, suolaa ja pippuria.
Maistuu. Osallistunkin tällä seuraavaan ruokahaasteeseen. Reseptistä kiitän äitiäni.
Klikkaa kuva isommaksi.
Herra b.:n taloudessa päätettiin perinteinen pääsiäislammas korvata jollakin helpommalla, sillä villapaidan valmistaminen eineeksi oli yleensä tuottanut pettymyksen. Lampas maistui aina hieman hikiseltä saapassukalta, syy lienee kokkien tunaroinnissa. Alkuvuodesta allekirjoittanut söi kerran lounaalla ankkaa tummassa appelsiinikastikkeessa ja oli kertalaakista myyty. Tätä täytyy itsekin kokeilla.
Google ei kertonut oikeastaan mitään haulla "tumma appelsiinikastike", joten kaupasta arvottiin sopivat ainekset kastikkeet pohjaksi sormituntumalla. Tämä oli kokeilun epämääräisin vaihe. Ankanrinnan paistamiseen löytyi tukku ohjeita, joissa asteet ja ajat vaihtelivat reippahasti. Periaate oli kaikissa resepteissä kuitenkin yhtenäinen.
Muonan valmistaminen aloitettiin nostamalla pala ankkaa pois pakastimesta pöydälle sulamaan. Sulatusaikana kaivettiin fillarit talviteloilta käyttöä varten ja talutettiin ne lähimmälle huoltoasemalle saamaan happimolekyylejä sisäkumeihin. Suunnitelma meni hieman reisille, sillä bensiksen kompura oli rikki. Kuten myös seuraavan. Kolmas kerta toden sanoi ja rullaavat mankelit johtivat kokit terassikauden avajaisiin saamaan sopivan rennon otteen pulun kokkaamiseen.
Illemmalla keittiössä kaivettiin pieni kattila esiin ja punnerrettiin kastike linnulle. Kuten kaikki kunnon gourmet-kokit, aloitimme tehtävän kaatamalla veteen pussillisen punaviinikastiketta. Sopii pohjaksi melkein mihin tahansa. Perään lorautettiin reippaasti riistafondia ja hieman soijakastiketta. Ja tietenkin puserrettiin appelsiini joukkoon. Ensimmäinen maisteluhetki. Appelsiini ei maistunut riittävästi. Raastetaan kuori mukaan. Uusi lusikallinen suuhun. Paljon parempaa! Jotain puuttuu, kokeillaan siirappia. Nyt on hyvä. Ankan kimppuun.
Aku Ankan läskisempi puoli viilleltiin julmasti ja tipautettiin biitti traani alaspäin kylmälle pannulle. Sitten odotettiin rasvan sulamista pannu miedolla lämmöllä. Epäselväksi oli jäänyt kauanko ankkaa pitäisi kärtsätä, rasva kokonaan pois vaiko vain ruskeaksi. Liian pitkän ajan jälkeen totesimme rasvaa irronneen riittävästi ja ruskistimme toisenkin puolen. Seuraavaksi lintu 200 asteiseen uuniin noin kymmeneksi minuutiksi ja sieltä hetkeksi folion sisälle. Ja sitten ankka viipaleiksi. Päälle rouhaukset mustapippuria ja merisuolaa. Aavistuksen liian kypsää mutta erittäin hyvää kastikkeen kera.
Hyvä jälkimaku viipyili suussa lähes koko illan. Kyllä kannatti!
Ohjeet:
Kastike:
Mea haastoi ottamaan valokuvan tilpehööreistä, joiden kautta musiikki valuu tietokoneesta korviin. Tuossahan nuo, klikkaamalla kuvaa näkyy pölyt paremmin.
Vuositolkulla surffipöydällä pääasiallisena välineenä musiikin kuunteluun toimivat Grado SR80 -kuulokkeet, jotka edelleen kaivetaan esiin hifistelyyn. Mainiot luurit. Satunnaiseen muuhun tietokoneen tuottamaan ääntelehtimiseen lojui pöydällä halvat muoviset laatikot, joiden laatu riitti huonojen Youtube-videoiden kuunteluun.
Talven aikana tietokoneesta alkoi kehkeytyä pääasiallinen aparaatti musiikin kuunteluun, kun Yamahan ikivanha viritinvahvistin alkoi osoittaa halua siirtyä eläkkeelle. Lisäksi Spotify astui kehiin tarjoten yllättävän laadukkaan mahdollisuuden tutustua ihan uusin sointuihin. Huomasin kuitenkin korvieni väsyvän, jos kuulokkeet olivat koko illan käytössä.
Niinpä surffailin netissä tavoitteena löytää sopivat laadukkaat pikkukaiuttimet parantamaan elämänlaatuani. Lopulta päädyin aivan sokkona lehtijuttujen perusteella Audioenginen pieniin kaiuttimiin. Tilauksesta kirjoitin tarkemmin tammikuussa. En ole sekuntiakaan valintaani katunut. Kauniisti soivat.
Pitäisiköhän meemiä jatkaa? Samikki voisi olla tilpehööreistä tykkäävänä sopiva uhri. Uteliaana kysäisen myös millaisista peleistä musiikki päätyy Skrubun korviin. Kertsinkin pelit ja vehkeet kiinnostavat. Meemi on tietenkin sallittu kaikille muillekin.
Illan kääntyessä hämärän puolelle halkeamistilassa olevan rakon vaivaama turisti astuu sisään ensimmäiseen näkemäänsä juottolaan. Jotta kehtaisi käyttää paikan mukavuuslaitosta, turisti tilaa oluen. Isäntä astelee oluthanan luokse ja hätistelee kissan pois sen vierestä istumasta. Tavattoman ruma katti hyppää närkästyneenä viereisen pöydän penkille viettämään aikaansa.
Raikas olut kädessään turisti kyselee reittiä vessaan. Toilet? Sormi osoittaa varaston suuntaan kaljakorien taakse. Turisti laskee oluen pöydälle ja hiippailee pimeään kuiluun raottaen kohta ovea, josta olettaa emaliastian löytyvän. Ok, kyllä täällä voi käydä asioimassa, kunhan ei edes yritä käyttää oven epämääräistä lukkoa ja katsoo mihin jalkansa asettaa.
Helpotuksen jälkeen turisti alkaa silmäillä paikallisia pubivieraita. Yksi tyyppi pelaa hedelmäpeliä, rahaa tuntuu kilisevän oikein hyvin. Toinen asiakas lojuu tiskin ääressä jutustelemassa isännälle. Pysähtynyttä. Ja sitten se kissa. Kolli on selvästi kokenut elämässään kovia. Roikkuva, epämuodostunut häntä on joskus katkennut ja takkuinen katti näyttää siltä kuin olisi juuri tullut tappelusta kotiin nuolemaan haavojaan. Korvasta puuttuu pala, eikä otus ole kovin pulskassa kunnossa. Harvinaisen ruma katti yrittää päättää millä penkillä olisi parasta istua.
Hedelmäpelin pelaajan lähdettyä tyytyväisenä taskut kolikkoja täynnä baanalle paikalle saapuu hedelmäpelin korjaaja. Ilmeisesti kone antaa liikaa rahaa takaisin. Mies säätää aikansa masiinaa ja duunin jälkeen ottaa isännän tarjoaman kahvikupillisen. Ovesta juoksee mies naama punaisena kypärä kainalossa, jättää kypärän tiskille, tilaa oluen ja juoksee vessaan. Hetken kuluttua kaveri palaa autuaan näköisenä tiskin ääreen juttelemaan isännälle.
Taas ovi käy, kohta on jo ruuhka. Kaksi vanhaa mummoa astelee verkkaisesti oletettavasti vakiopöytäänsä. Toinen tilaa kuumaa maitoa ja toinen kuumaa vettä. Sitä saavat mitä tilaavat. Ensimmäinen mummo kaivaa esille teepussin laukustaan, toinen pikakahvia, suolapähkinöitä sekä tupakat. Eväät ovat valmiit. Katti tunnistaa tutun kaksikon ja menee kerjäämään mahdollisia herkkuja. Mummot lepertelevät Monkey-kissalle. Osuva nimi, se tosiaan näyttää hieman apinalta. Kolli saa suolapähkinöitä. Hetken kissa näyttää omituiselta, sitten oksentaa. Tassuttelee muutaman askeleen, oksentaa uudelleen. Ja vielä kolmannenkin kerran.
Isäntä raahautuu tottunein askelein varaston puolelle hakemaan purua ja palaa heittelemään sitä oksennusten päälle. Hetken imeytyksen jälkeen oksennukset ovat valmiita lakaistaviksi pois. Toinen mummoista esittelee päivän ostoksiaan. Oli hankkinut mummomaisia paitoja. Viisi kappaletta. Tupakoiva mummo ei jaksa kiinnostua niistä.
Monkey-kissaa yritetään hätistellä ulos mutta kattia eivät vihamieliset korttelit kiinnosta. Mirri painelee varastoon piiloon. Turisti hörppää oluensa loppuun, kiittää isäntää ja nousee jatkaakseen kohti uusia seikkailuja. Ulkona on jo pimeää.
Korttelin päästä turisti ihmettelee, miksi ei käynyt lähtiessään vessassa.
Klikkaa kuva isommaksi. Click image to enlarge.
Valokuvatorstai (tekstikatkelma)
Skywatch Friday
Photo Friday (The Weekend)
Taas olisi blogisynttäreiden paikka. Siitä on kulunut kuusi vuotta, kun näppäimistö sai ensimmäisen kerran käskyjä tämän blogin säälittävän sisällön tuottamiseksi. Valtavan kauan aikaa sitten! Kohta kihti kalvaa peukalon ja tärisevä hiirikämmen saa lapsihalvauksen. Inkontinenssi kastelee tukan ja peräpukamat leviävät sieraimiin. Hampaat kellastuvat vaikkukerroksen alla. Kyllä on tämäkin. Ahdistaa.
Kaiken muun pahan lisäksi on lama, köyhyys ja sortokausi. Kakkutarjoilu jää väliin. Voitte kuitenkin ottaa lämmintä kraanavettä tuosta nurkasta. Oma muki mukaan!