Seikkaillessani eilen kaupan pyll... hyllyjen väleissä muistin täysin unohtaneeni velvollisuuteni kokkipolkkaajana. Päätin, että tällä kertaa jätän sen pitsan pakastealtaaseen (Grandiosan uusi tv-mainos on alkuvuoden ärsyttävin) ja syön jotain terveellistä. Kanakeittoa!
Mietin kuumeisesti mitä kaikkea lehdissä tai blogeissa näkemissäni ohjeissa on ollut. Noh, ei se niin tarkkaa. Ostetaan kamat fiiliksellä. Näin se menee:
Ensimmäiseksi löntystellään broiskutiskille ja kaapataan mukaan 400 grammaa broilerisuikaleita. Valitse ihmeessä jotain marinoitua nokkaeläintä makusi mukaan, eihän kanaset muuten miltään maistu. Itse valitsin varman päälle hunajamarinoitua tavaraa. Pelkkä lintu ei oikein yksin keittoon riitä. Koska tarkoitus on päästä helpolla, haetaan pakastealtaasta pussillinen wok-vihanneksia. Valitse se, mikä herkullisimmalta näyttää. Tai sitten halvin. Nyt kun halvasta tuli juttua, niin tietenkin ostoskoriin heitetään myös kananmakuisia pikanuudeleita. Mitäs vielä? Ai niin, kookosmaitoa ja limettiä. Mausteissa luotetaan keittiöstä löytyvään valikoimaan.
Kun roinat on rahdattu keittiöön, sujuu loppu kuin leikiten. Kattila esiin, pohjalle litra vettä, liedelle ja levy hehkumaan punaisena. Veteen tipautetaan kanaliemikuutio tai kaksi. Lisäksi pölytetään joukkoon nuudelien mukana tullut mausteseos. Kun niitä levyjä liedellä kuitenkin on ainakin kaksi, päräytetään toisenkin levyn volyymit kaakkoon ja paistinpannu sen päälle kuumenemaan. Pannuun roiskautetaan hiven moniasteöljyä ja paiskautetaan päälle broiskubiitit jahka kämmen kertoo lämpöä olevan riittävästi. Käännellään niitä suikioita aina joskus kun muistetaan.
Tässä vaiheessa kattilan vesi on saavuttanut kiehumispisteen. Nyt avataan maustekaappi ja tsekataan valikoima. Kanaruokaan kuuluu aina laittaa currya, siis ainakin sitä. Paprikakin voisi antaa hyvän säväyksen. Laittaisinko vielä chiliä joukkoon? Ehkä on parempi olla aluksi varovainen ja tyytyä mustapippuriin. Nyt vesi poreilee kattilassa jo niin uhkaavasti, että tylysti vaiennamme sen heittämällä pakastevihannekset joukkoon. Ai niin, niitä broiskujakin voisi käännellä. Levy pienemmälle.
Jos omistat sitruspusertimen, voit brassailla ruuvaamalla sillä limestä mehut irti. Onnistuu kyllä kouravoiminkin. Limetin mehut kattilaan. Kas, keitoksemmehan alkaa taas kiehua. Tipautetaan broiskut joukkoon, muuten palavat kohta pohjaan. Sitten nitkutetaan kookosmaitotölkki auki (miksi purkinavaaja on aina hukassa). Lorautellaan maitoa joukkoon ja maistellaan välillä. Väkisin ei kaadeta kaikkea keittoon, jos makunystyrät eivät niin kerro. Tarkastetaan muut mausteet. Ehkä hieman lisää currya. Ja vielä vähän. Nyt on hyvä.
Loppuvaiheessa murennetaan pikanuudeli muutamaan palaan ja molskautetaan joukkoon. Hetken odotus ja sitten sekoitus kauhalla. Vielä hörppäys liemestä. Hyvä on, todella hyvä. Annos lautaselle ja valokuva. Tässä tein virheen, sillä unohdin ottaa kuvan hieman vinoon. Kaikki safkat näyttävät paremmilta hieman vinoon kuvattuna.
Kuvauksen jälkeen laitetaan reilusti lisää lientä kulhoon. Kuka hullu nyt keittoa kuiviltaan söisi?
Herkullinen kanakeitto
- litra vettä
- 300 - 400 g suikaloitua broileria miedommalla tai vahvemmalla marinadilla
- puolen kilon pussi värikkäitä wok-vihanneksia
- yksi limetti
- purkki kookosmaitoa
- pussillinen kananmakuisia pikanuudeleita
- kanaliemikuutio tai kaksi
- currya
- paprikaa
- mustapippuria
Vilvoittelun aikana ihmettelin hassutukkaista lintua, joka sukelteli pitkiä matkoja kerrallaan. Lintu ei kertaakaan suostunut pulpahtamaan pintaan järkevällä kuvausetäisyydellä, kameraan tarttuneiden otosten perusteella se olisi yhtä hyvin voinut olla Loch Nessin hirviö. Raatimme tuli lintukirjaa tutkittuaan siihen tulokseen, että kyseessä oli 
