« Sinun on tehtävä omat arviosi | Main | Tasan paljon luvattu »

Niisk

Ahdistaa. Syksyn ensimmäinen flunssa repii keuhkoja riekaleiksi ja klyyvarin vuodon valjastamalla sähköistäisi omakotitalon. Possupandemiasta tuskin on kyse, koska kuume pysyy tavallisen räkätaudin lukemissa. Oletankin, että tämä on luonnon julma tapa yrittää poistaa geenini maapallolta. Ensin heikentää flunssalla elimistöni huonoon kuosiin ja vasta sitten iskee sikainfluenssalla. Sanoinko jo, että ahdistaa?

Jos vaikka söisi kanakeittoa ja joisi kuumaa mehua. Ja rasvaisi nenän. Ja etsisi villasukat. Ahdistaa.

Comments

Mjaa, mä en olekaan sitten ainoa, joka kehitteli pienessä mielessään luonnon salaliittoilevan itseään vastaan (ihan niin kuin astmassa ei olisi tarpeeksi sidekickiä possutaudille), täällä tosin sinuiitti vastaa pienimuotoista ydinräjähdyslatausta, ainakin päänsäryn perusteella.

Niisk.

Pentti Linkola hieroo taatusti käsiään sikainfluenssan leviämistä seuratessaan.

Post a comment