Viikon urheilusuoritus
Katsoin juuri Banana Joen urhoollisesti loppuun. Tiukkaa teki mutta kestin sen kuin mies.
Mitä saan palkinnoksi?
- ja hänen lentävät syntetisaattorinsa -
« toukokuu 2009 | Main | heinäkuu 2009 »
kesäkuu 28, 2009
kesäkuu 26, 2009
Missä olit silloin kun Michael Jackson kuoli?
Niin, kuuntelin minäkin nuorena Thriller-albumia. Se ole hevarillekin melkein sallittua, kun kerran Eddie Van Halen soitti siinä.
Jospa kaivan Spotifysta jotain nostalgian vuoksi kuunteluun.
kesäkuu 23, 2009
Satunnaisia tuoksuja
Satunnainen polkkaaja pyöräili harvinaisessa kesähelteessä, kerrankin saattoi painella ilman villahousuja ja jopa sortseissa tarkeni. Punaisiin valoihin pysähtyi kasa fillaristeja. Vinkeä haju täytti pysähtyneen ilman. Satunnainen pyöräilevä polkkaaja oli paikallistavinaan lemun edellään odottavaan urheilupaitaiseen mieheen. Jopas, jopas on.
Helle vaati välikaljan terassilla, jaksaisi sitten taas jatkaa. Tuuli toi kai viereisestä pöydästä vinkeän lemahduksen. Jopas, jopas on. Huh. Satunnainen polkkaaja päätti vaihtaa pöytää. Sama haju tuntui edelleen ikuisen nuhan turruttamissa sieraimissa. Hetkinen, en kai minä ole hajun lähde? Eihän kukaan huomaa, jos ihan vähän haistelen kainaloani? Nuusk. Ei, ei olllut samoja eksoottisia aromeja kainalossa. Voisiko jalkahiki tuoksua niin voimallisesti, että laittaisi silmät kirvelemään jopa kengät jalassa? Ei, koipiani en lähtenyt haistelemaan julkisesti.
Tuoppia nostaessani huomasin hajun voimistuvan. Nuuhkaisin kättäni. Kaapista löytämäni vuosia vanha Nivean aurinkorasva lemusi kammottavalle. Huh. Rasva oli lojunut alitehoisena kaapissa aikakausia, ja olin ruiskaissut siitä kermat iholle parempien rasvojen loputtua.
Oluen jälkeen painelin ensimmäisen kauppaan ostamaan tuoretta tavaraa suojaamaan nahkaani syövältä. Kerroin kaksikymmentä voisi olla sopiva. Nuuhkin pulloja ja totesin kaikkien olevan varsin räväkästi hajustettuja. Miksi hyllyssä ei ole yhtään hajusteetonta? Tavallinen suomalainen mies ei halua haista äitelälle aurinkorasvalle. Kysyntää hajusteettomalle luulisi olevan, sillä puolet kansakunnasta roikottaa kiveksiä jalkojensa välissä.
Lopulta tulin siihen tulokseen, että Ambre Solaire tuoksuu miedoimmin, joten poimin sellaisen paremman puutteessa mukaan.
Jos koleat ilmat palaavat, ilmoittaudun syylliseksi. Kaapistani löytyy taas riittävän tuhtia aurinkorasvaa, joka eltaantunee aurinkoisten päivien uupuessa.
kesäkuu 16, 2009
Painoja ja ilmoja
Tänään tuli vastaan pelvoittava nainen. Olen ennenkin anorektikkoja nähnyt mutta tällä tapauksella ei lihaa ollut luiden ympärillä kuin nimeksi. Keskitysleirin vankien naamat ovat pulleita tuon tapauksen rinnalla. Ahdisti katsoa. Miten tuollaisesta voi selvitä hengissä?
Tämä kesä alkaa hiljalleen nyppiä, pipolle on ollut enemmän käyttöä kuin sortseille. Tätä tosin kaikki eivät ole ymmärtäneet. Sen jälkeen kun lämpötila ensimmäisen kerran ylitti 20 asteen, on osa unohtanut silloin laittamansa sortsit jalkaan. Viis siitä, vaikka celsiukset ovat kymmenen kieppeillä. Aika jääkäreitä.
Olen kahden vaiheilla, viitsinkö olla niin toiveikas, että pakkaisin juhannukseksi sortsit ja sandaalit mukaan. Pipon ja sadevaatteet otan ainakin föliin. Ja villapaidan tai kaksi. Kelpaa sitten makkaraa grillata.
Ahdistaa.
kesäkuu 9, 2009
Tärkeitä asioita
Baari on auennut iltapäivän hiljaisille tunneille. Paikkaa koristaa muutama kanta-asiakas, kukin omissa ajatuksissaan olutta hörppien. Yllättäen kenelläkään ei ole päivän lehteä edessään. Katse löytää pian syyn moiseen.
Baaritiskin viereisessä pöydässä istuu vanhempi nainen ilman juotavaa. Sen sijaan nainen on kerännyt kaikki lehdet eteensä. Kynä käy, nainen kirjoittaa aaneloselle muistiinpanoja uutisista käyden välillä näyttämässä mielestään kiinnostavia juttuja kyypparille, joka on lievästi vaivautunut.
Jälleen löytyy kiehtova uutinen, tällä kertaa taskuvarkauksista. Nainen ryntää näyttämään juttua tarjoilijalle.
"Äiti, en minä ole ensimmäistä kertaa ulkomaille menossa", parahtaa tarjoilija.
