Ei ole teinin elämä helppoa, huomasin. Löntystellessäni kivijalkaan ostoksille odotti siellä ovella noin 15-vuotias hyvännäköinen tyttö, samaan porukkaan kuului hieman kauempana muutama loppahousu lippis päässä. Tyttö lähestyi ja kysyi kohteliaasti, josko olisi mahdollista, että allekirjoittanut toimittaisi hänelle askin tupakkaa kaupasta. Kieltäydyin kunniasta.

Poistuessani kivijalasta huomasin, että teini ei pienestä lannistu. Uusi epäonnistumaan tuomittu yritys oli käynnissä. Ikkunastani olen välillä tsekannut, että yritykset jatkuvat edelleen, vaikka kohta kolme varttia on kulunut omasta vierailustani kivijalassa. Nykynuorisoa ei voi ainakaan syyttää sitkeyden puutteesta, jos vain motiivi on kohdallaan. Uskon vakaasti eläkepäivieni olevani hyvissä ja yritteliäissä käsissä.

Onneksi en junnuna ollut nikotiinin perään, joten jouduin vain kinumaan täysi-ikäisiä hakemaan pitkäripaisesta jotain riittävän makeaa alkoholipitoista nestettä. Elämä oli helpompaa.