Poikkeuksellisesti tänään tässä blogissa saa sormensa kirjoittaa verille vieraileva tähti, joka purkaa pettymystään median lähdekritiikittömyyteen ja epäilee myös arvostamaansa kansanedustajaa vastaavasta. Vähempikin ahdistaa. Vieraileva tähti, areena on sinun!

---

Tämä on kertomus siitä, miten menetin lapsenuskoni Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Mediuutisten toimituksiin ja kansanedustaja Jyrki J.J. Kasviin.

Kaikki alkoi Turun Sanomissa 29.3.09 julkaistusta kolumnista Kielijuttu: Tiedonhallintaa kerrakseen. Mielenkiintoista, ajattelin, ja päätin penkaista hieman asiaa. Muistelin, että Aamulehdessä oli ollut samasta asiasta pääkirjoitus 13.3.09. Muistelin lisää, että samasta asiasta oli puhuttu uutisena jo viime vuoden lopulla mutta koska en ollut varma, että ollaanko tässä nyt uuden uutisen äärellä vai jostainko syystä samat "faktat" on nostettu uudestaan uutisina esille, guuglettelin hieman. Pienellä vaivalla löytyivätkin Hesarin ja Mediuutisten 10.12.2008 julkaistut artikkelit. Molemmissa kerrotaan lähes sanasta sanaan sama "fakta": Tulevaisuusvaliokunnan selvityksen mukaan tiedonhallintaan kuluu 60 prosenttia erikoissairaanhoidon työtunneista.

Kaikissa löytämissäni jutuissa viitataan valtiontalouden tarkastusviraston raporttiin eduskunnalle toiminnastaan varainhoitovuodelta 2007 (TrVM 6/2008). Tuossa nimenomaisessa raportissa viitataan edelleen kyseisen "faktan" kohdalla tulevaisuusvaliokunnan selvitykseen. Yksikään toimittajista ei ollut vaivautunut menemään alkuperäisen lähteen äärelle, vaan kaikissa viitattiin tuon 60 prosentin "faktan" kohdalla vain tarkastusviraston raportin viittaukseen tulevaisuusvaliokunnan selvitykseen.

Niinpä minun oli ihan pakko katsoa, että mahtaako se varsinainen tulevaisuusvaliokunnan selvitys löytyäkään, kun siihen ei kukaan yksilöidysti viittaa. Tulevaisuusvaliokunnan julkaisujen joukosta vain yksi näytti viittaavan terveydenhuoltoon mutta se tuntui aika vanhalta, olihan se jo vuodelta 2006 (EKJ 3/2006 Terveydenhuollon tulevaisuus). Mutta se oli ainoa asiayhteyteen sopiva. Siinä ei kuitenkaan puhuttu sanallakaan, saati numerolla, uutisoidusta 60 prosentista.

Niinpä päätin lähestyä Aamulehden toimitusta ja kysyin, mihin heidän tietonsa perustuu. Sain vastauksen uutispäällikkö Pekka Kymäläiseltä, että lähde on valtiontalouden tarkastusviraston raportti. Eli se, jossa viitataan tulevaisuusvaliokunnan selvitykseen, jossa asiasta ei puhuta mitään. Alkuperäistä lähdettä ei ollut kukaan käynyt tarkistamassa. Lähetin uuden kysymyksen, jossa ilmoitin olevani hieman tyytymätön vastaukseen, sillä en tuosta mainitusta tulevaisuusvaliokunnan mietinnöstä löydä mainintaa asiasta. Uutta vastausta en ole saanut.

Entä kuinka sitten petyin Jyrki J.J. Kasviin? Guugletellessani osuin Kasvin Sydäntä lähellä -kirjoitukseen, jossa Kasvi viittaa samaan "faktaan". Päivämäärä ei kirjoituksesta käy selville mutta sitä on kommentoitu syyskuussa 2008. Kirjoituksessa Kasvi viittaa edelleen omaan kolumniinsa, jossa siinäkään ei lähdettä eikä päivämäärää mainita. Kasvi oli tuonut asian esille myös Tietopäivillä syyskuussa 2008 pitämässään esityksessä (ppt-esitys, sivu 12). Mielenkiintoista, ajattelin taas. Ei mitään lähdettä. No eipä tietenkään, koska lehtien mainitsemaa lähdettä ei ollut silloin vielä julkaistukaan. Eli mikä on Kasvin lähde? Guugletin lisää ja löysinkin Talouselämä-lehden artikkelin: Vain rohkeus voi pelastaa terveydenhuollon, jossa Kasvi kommentoi:

"Mutta mutta, suurin osa terveydenhuollon työajasta ei suinkaan kulu varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon työtunneista kuluu Kuopion yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan noin 60% tiedon hallintaan."

Mitä mitä? Kasvi viittaa Kuopion yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Ja mikä mielenkiintoisinta: Talouselämän artikkeli on julkaistu 7.3.2005. Vuonna 2005? Toisaalla myöhemmin lehdet viittaavat tarkastusviraston raporttiin vuodelta 2008, jossa viitataan tulevaisuusvaliokunnan selvitykseen vuodelta 2006, joka kartoittaa terveydenhuollon tulevaisuutta vuoteen 2015, jossa selvityksessä asiasta ei mainita mitään.

Hetkinen. Kasvi viittaa tutkimukseen, joka on tehty ehkä vuonna 2004 ja samaa 60 prosentin lukua käytetään viitattaessa vuoteen 2015. Asiat eivät näemmä muutu kymmenessä vuodessa suuntaan tai toiseen.

Lähetin Kasville postia ja kysyin, mihin hänen tietonsa perustuu, missä tutkimus on tehty, milloin ja miten. Jyrki J.J. ei ole vastannut.

Tärkein kysymys on edelleen auki: missä, kuka ja miten tutkimus on tehty. Missä se on raportoitu? Tai ehkä vielä tärkeämpi kysymys on: miten on mahdollista, että kukaan toimittajista ei ole vilkaissut alkuperäistä lähdettä. Jos jossain on olemassa joku muukin tulevaisuusvaliokunnan selvitys kuin se löytämäni, josta en löydä asiasta minkäänlaista vihjettä, niin miksei kukaan kerro, mikä se lähde on. Tai jos lähde on Kuopion yliopiston tutkimus, sillä on oltava tekijä ja jossain sen täytyy olla painettuna. Miten siihen muuten voi viitata?

Tarinan opetus on, että älä luota mihinkään. Älä varsinkaan mihinkään, missä ei kerrota selkeästi alkuperäistä lähdettä.

Äläkä usko mitään.