« syyskuu 2008 | Main | marraskuu 2008 »

lokakuu 30, 2008

Heart of Glass

lokakuu 29, 2008

Maikkarin suosituimmat uutiset

Kansa ei kaipaa sirkushuveja.

lokakuu 28, 2008

Jännitystä elämään

Voi veljet, että koin pelvoittavia hetkiä tänään. Aika reiluhkosti ylimittaiseksi kasvanut pehkoni kaipasi partaamon suorittamaa lyhennystä, joten varasin ajan vakiokynijälleni. Kerrankin sain ajankin ihan helposti.

Parturituoliin istuttuani kiinnitin huomiota lähes autokauppiasmaiseen Sisu-pastillien imeskelyyn. Flunssassa pastillien imeskely on tietenkin helpottavaa. Ohjeistin parturintätiä lyhentämään pääni kasvustoa ihan reippaalla kädellä. Nainen ryhtyi hommiin.

Kyniminen tapahtui totuttua verkkaisemmalla tahdilla, naisen liikkeet vaikuttivat hidastetuilta. Nuhaiseen nenääni leimahti pastillien alta viinan lemu. Ei kai se jumalauta ole humalassa? "Mitäsh näille pulishongeille pitikään thehdä?", kysyi täti ja pudotti samalla ensimmäisen kerran kamman lattialle. Ei perkele, sehän oli kännissä kuin ankka! Ja tukkani kimpussa!

Enää ei oikein voinut poistua paikaltakaan, nainen kun oli jo päässyt vauhtiin. Toivoin sen kykenevän hönössäkin jonkinlaiseen suoritukseen, jonka pystyisi myöhemmin korjauttamaan. Onhan parturi kuitenkin leikannut elämänsä aikana hiuksia kymmeniä tuhansia kertoja. Rutiinilla vaan. Kampoja tipahteli lattialle tasaiseen tahtiin, kummasti niitä kuitenkin riitti. Leikkaaminen tuntui tapahtuvan jotenkin oudossa järjestyksessä ja kovin vaikeissa asennoissa.

Kun nainen kysyi onko tukkaa lyhennetty riittävästi nyökin kiivaasti myöntävästi. Lopussa piti vielä pelätä niskavillojen raakkausta, kun täti kaivoi partaveitsen esiin. Olin aivan varma, että niskani on kohta verillä mutta kuin ihmeen kaupalla selvisin vaurioitta.

Olosuhteet huomioiden lopputulos oli kuitenkin tyydyttävä. Taidan kuitenkin lopettaa asiakkuuden ja etsiä seuraavaksi kerraksi uuden kynijän kasvustolleni. Kokemus oli liian jäätävä.

lokakuu 26, 2008

Bingo!

Satakymmenen prosenttia lasissa, haluan kiittää äänestäjiä, positiivinen kampanja. Jokainen noin kaksikymmentä kertaa pelkästään yhden puoluepomon suusta.

Hevonpaskabingo Veikkauksen toimipisteisiin!

lokakuu 24, 2008

Valinnan vaikeus

Vaalit ovat tulossa, eikä minulla ole hajuakaan sopivasta ehdokkaasta. Television väittelyt eivät ole valaisseet pääätöstä tippaakaan. Olen vain havainnut, että Urpilaisessa on jotain selittämätöntä ärsyttävyyttä ja miesten kravatit alkavat olla suurempia kuin Kalevi Sorsalla aikanaan. Jostain syystä en muuten löytänyt yhtään megakraka-kuvaa Sorsasta linkattavaksi. Pahimmillaan kravatti on ollut jollain niin pitkä, että se ulottui istuessa munien yli ja varomattomalla istuutumisella on kuristumisen vaara krakan jäädessä perseen alle.

Kunnallisvaaleissa varmasti on ehdolla ihan joviaaleja tyyppejä, joista osa saattanee jakaa samat arvot kanssani. Sellaisella kuitenkin on olemattomat mahdollisuudet päästä läpi vaaleissa. Siksi pitäisikin seuloa ehdokkaista vaikutusvaltaisimmat lobbarit ja tsekata kuka niistä ajaisi hyvin juuri minun asioitani. Pahoin pelkään, että sellaista ehdokasta ei löydy.

Olen jo tottunut siihen, että ikkunalaudoilla tepastelee säännöllisesti lintuja ja niitä voi tiirailla kädenulottuman päästä tietokoneen ääressä. Aina kun yritän vaivihkaa kaivaa kameran esiin, tipu pyrähtää lentoon. Eilen olin kuitenkin todella hämmästynyt, parvekkeen kaiteella kulutti aikaansa varpushaukka. Aivan, en saanut sitäkään kuvattua. Ahdistaa.

lokakuu 23, 2008

Matkalla parempaan

Klikkaa kuva isommaksi. Click image to enlarge.

Valokuvatorstai (silta nykyaikaan)

lokakuu 21, 2008

Sattuu

Vuotuinen keuhkoja raastava köhä on edennyt odotettuun lopputulokseen eli keuhkoputkentulehdukseen. Loppuviikko vietetään kotosalla neljän seinän sisällä. Jonakin sateisena päivänä keuhkoni varmaankin yskiintyvät pihalle. Ahdistaa. Voisinkohan syyttää taloyhtiötä tästä kaikesta? Tällä hetkellä patterit ovat aivan kylmät ja sisällä tarkenee nippa nappa villapaidassa ja villasukissa. Ehkä sittenkin syytän niitä esi-isiä, jotka kännipäissään saivat päähänsä muuttaa pohjoiseen.

Toivottavasti VR:n johtajat irtisanoutuvat siksi, että haluavat kantaa vastuunsa firman surkeasta toiminnasta. Luultavasti kuitenkin hymistelevät ja kehuvat kaiken sujuneen koko ajan suunnitelmien mukaan ja jäävänsä nyt hyvin ansaitulle vapaalle. Jos pitäisi nimittää maan epäluotettavin yhtiö, se olisi VR. Hyvänä kakkosena Sampo. Perässä seuraisivat kaikki laajakaista-operaattorit.

Edit:
Juttu ehtikin jo päivittyä ja suunnilleen niin se meni kuin arvelinkin.

lokakuu 20, 2008

Punkasta, päivää

Tulihan se sieltä, pakollinen syksyinen tauti. Viikonloppun on mennyt punkan pohjalla ja tämä päivä jatkuu samalla systeemillä. Toivottavasti tämä pöpö ei jää kytemään kuukaudeksi tai jopa lopputalveksi. Ei olisi kivaa se. Ennusmerkit eivät ole hyvät, sillä olen perinteisesti ollut mestaritasoa tautien säilömisessä kropassani. Ahdistaa.

Jos ei saumaliima ja terva auta, tauti on kuolemaksi. Vai miten se meni.

lokakuu 16, 2008

Suomalainen nuorallatanssi


Valokuvatorstai (suomalainen nuorallatanssi)

lokakuu 14, 2008

Unikonsininen?


Elämä lyhyt, palomies pitkä

Palomiehet kuolevat nuorena, kertovat. 65 vuotta ei ole paljon. Jos vielä tupakoi, lähtee kahdeksan vuotta elämästä. Jäljelle jää 57 vuotta. Raskas työ vaatii raskaan alkoholinkäytön, joka lyhentää elinikää 6-18 vuotta. Siis noin 50 vuotta on jo optimismia. Palomies luultavasti nukkuu liian vähän. Taas lähti muutama vuosi, elämää riittää ehkä 47-vuotiaaksi. Jos lisäksi onnistuu olemaan samalla lihava diabeetikko, ei neljänkympin rajapyykkiä koskaan näe.

Vähemmästäkin verenpainen nousee. Mikä nipsauttaisi taas melkein kolme vuotta pois. Psoriaasikin voisi tulla, kolme ja puoli vuotta pois, naps. Nuuskaa huuleen ja sinne hävisi taas vuosia.

Oikeastaan kolmenkympin rajapyykki on jo merkittävä saavutus.

lokakuu 10, 2008

Päivän pendolino

Vaihtelevaa, mahdollisesti seisovaa ilmaa.

Hektinen elämä

Ahtisaari sai Nobelin, Putin tiikerinpennun, pörssikurssit romahtelevat, Warren Buffett tienasi kahdeksan miljardia kuukaudessa, Mitvit kommentoi, Kiprusoff imi maaleja ihan Nilfiskinä, Matti Inkiseltä on leikattu päästä kasvain ja Niko on häädetty BB-talosta.

Kauheasti tapahtumia.

lokakuu 9, 2008

Ne tulevat!

Valokuvatorstai (Ian Brittonin valokuva)

lokakuu 7, 2008

Peltilehmäilijä tärisee

Parkkipaikkojen viheliäimmät tyypit ovat harmaatukkaiset miehet ja ajokulttuurinsa Mustanmeren rannoilla oppineet herrat. Harmaatukkaiset jäävät marketin parkkipaikalla autoon odottamaan siippansa shoppailun ajan. Koska siippa ei voi kävellä yli kolmea metriä autolle, ei sitä peltilehmää voi laittaa parkkiruutuun. Se pidetään tukkona oven vieressä. Jos kanssa-autoilijat kovasti tööttäävät, saatetaan ajaa pieni ympyrä, jonka jälkeen palataan samaan paikkaan.

Mustanmeren rantojen kaupungeissa auton saa ilmeisesti jättää ihan mihin tahansa, jos vain pikaisesti piipahtaa jossain. Sillä ei ole väliä, vaikka samalla estettäisiin puoleksi tunniksi viiden muun auton pääsy pois parkkipaikalta. Erityisesti silloin saa pysäköidä kaikkialle, jos on liikkeenharjoittaja.

Unohtui vielä kolmas ryhmä, tummiin tai kansanpukuihin pukeutunut väestö. Jostain syystä nämä ilmeisesti tulkitsevat olevansa invalideja, ainakin tuntuvat parkkeeraavan surutta invapaikoille ilman lupalappua tuulilasissa. Yllättävän usein tässä ryhmässä on nainen ratissa, mistä lienee johtuu.

Kun vauhtiin pääsin, niin kiroan vielä alimpaan helvettiin parkkimittarit, jotka eivät huoli sisuksiinsa kuin euron ja kahdenkymmenen sentin kolikoita. Syvältä on moinen. Ahdistaa.

lokakuu 2, 2008

Kiltit / I'm Feeling...


Klikkaa kuva isommaksi. Click image to enlarge.

Valokuvatorstai (kiltti)
Photo Friday (I'm feeling...)

Muualla:

2.0
..
Rahina
HPY
Kuvittelua
SusuPetal
Realistinen optimisti

lokakuu 1, 2008

Jotain rajaa

En katso.

Hyvä ura vaatii hyvän puolison

Hyvä ura vaatii hyvän puolison, jos tämän päivän uutiset pitävät paikkansa, ei Johanna Korhosen puoliso ole riittävän hyvä. Perhe on kuin tiimi, kertovat Telanteet.

Eihän nykyään voida toimia näin tökerösti? Eihän? Toivottavasti tässä on jotakin muuta takana kuin toimittajan seksuaalinen suuntautuminen. Ikävältä kuulostaa.

Edit:

Ahaa. Johanna Korhosen puoliso on poliittisesti hyvinkin aktiivinen Vasemmistonaisissa ja ehdokkaana kuntavaaleissa. Lapin Kansa taas on vain leikisti puolueeton lehti, jonka lukijakunta on vankasti Keskustaan päin kallellaan. Olisikohan Alma Mediassa epäilty lesbokommunistin olevan liikaa vanhoilliselle napapiirin pohjoispuoliselle osalle kansaa?

Siinä tapauksessa Alma Mediassa taustatyö on tehty huonosti. Ei näin. Onhan leikisti puolueettoman umpioikeistolaisen Turun Sanomienkin päätoimittajana pesunkestävä demari, eikä siitäkään kai ole ongelmia syntynyt.

Tökeröä. Odotan mielenkiinnolla pystyykö kumpikaan osapuoli todistamaan 100 000 euron luopumissopimuksen tarjoamisen tai tarjoamattomuuden todeksi. Valehtelevan osapuolen uraputki voi olla heikossa hapessa. Miksi muuten vasta Ylen versiossa muistiosta kerrotaan puolison puoluetaustasta? Oli kumpi tahansa muistioista totta, näyttää Telanteen toiminta törpöltä.

Oma Vuodatus

Vajaa vuosi sitten Iltalehti yritti sponsoritoimiston kautta houkutella polkkaajia siirtymään Oma -palveluunsa luvaten huimia mainostuloja bloggaajalle, jos vaikka joku menisi lankaan.

Kiville meni, Iltalehden Oma on käytännössä kuollut sivusto. Mutta rahalla saa ja hevosella pääsee. Otetaan hieman kalliimpi varasuunnitelma käyttöön ja ostetaan Vuodatus pois. Toivottavasti Tuomas sai riittävästi fyrkkaa ja pystyy sommittelemaan tulevat mainokset vähemmän rumasti kuin Iltalehden standardi on.

Sade kyllä jaksaa

Se on syksy. Märkää. Joskus takavuosina olin mestari hukkaamaan sateenvarjoja. Syksyn aikana unohdin puolen tusinaa sateenvarjoa juottoloihin. Vahinko ei ollut kovinkaan suuri, sillä marketin halvimmat varjot eivät paljoa maksaneet ja jos eivät kadonneet, hajosivat ensimmäisessä kovemmassa tuulessa.

Vuosituhannen vaihteessa kyllästyin niihin rimpuloihin, jotka saattoivat hajota koska tahansa avatessa. Päätin ottaa riskin ja ostin kalliihkon Samsoniten sateenvarjon. Omaksi hämmästyksekseni olen onnistunut olemaan hukkaamatta sitä ja sontikka on edelleen täysin ehjä. Varjossa ei ole mitään automatiikkaa, rakenne on kestänyt suuremmatkin myrskyt hajoamatta. Joskus kallis on halvempaa edullisempi.

Toinen järkevä päätökseni on ollut hankkia syksy- ja talvikengiksi vedenpitävät jalkineet. On se juhlaa, kun jalat pysyvät kuivina loskassa ja kaatosateessa. Ehkä joku kaunis päivä siirryn takaisin lapsuuteen ja kuljen kurapuvussa läpi syksyn.

Hei, tämähän oli melkein fäshön-polkkaus.