« Mulle kukaan rahaa oo antanu | Main | Inhimillinen tekijä »

Viikon luontokuva, osa 1

hamis.jpg

Eikö olekin söpö? Se voisi vaikka antaa tassua!

Comments

No jo on hellyttävä.

Oispa vaikk´ lehmät sellaisia taskukokoisia ja nää sitten lehmän kokoluokkaa. Pitäis varmaan opetella juomaan kahvi mustana :D .

Tämä hellyttävä otus on luonnossa noin millin tai kaksi kooltaan. Ihmetyttää mistä niin pieni peto löytää vielä pienempiä saaliita syödäkseen.

Jos nuo olisivat lehmän kokoluokkaa, hankkisin kaiken varalta aseenkantoluvan.

Hitto, meinasi lirahtaa pissat housuun. Pelkään noita otuksia ihan järjettömästi ja nimenomaan järjettömästi, kun tiedän, etteivät ne minun henkeäni tai terveyttäni mitenkään uhkaa. Samalla olen taikauskoinen, enkä salli hämähäkkien tappamista. Ex-aviomieheni tosin kyseenalaisti iltarutiinin, jossa hän joutui heittämään kaikki asunnosta löytyvät hämähäkit ikkunasta: "ei saa liiskata, mutta saa heittää ikkunasta, eli ihan sama, kuin että sinua ei saisi ampua, mutta saisi paiskata pilvenpiirtäjän katolta alas".

Tuo kaveri kyllä morjenstaa varsin sympaattisen näköisenä.
-minh-

Ikkunasta heitety hämikset säilyivät varmaan kaikki hengissä. Tämä kaveri tosiaan katsoo suoraan silmiin luottavaisen oloisena. Ei kai Karvinenkaan sitä liiskaisi.

Olkoon vaikka kuinka pieni piiperoinen tahansa, minä päästäisin kohtuullisen alkukantaisen falsettiäänen jos tuo löytyisi jostain lähettyviltäni. Se katsoa tillittää juuri sillä tavoin kuin nälkäisenä katsotaan tulevaa suupalaa.

Löysin eräänä aamuna pussilakanani sisältä ISON karvaisen hämähäkin, sen ruumis oli mun silmän kokoinen ja ne karvaiset kintut....hyyyyiiiiiiiiikkkkkk!
Tämä tapahtui onneksi maalla.

Minä muuten alan oikeasti uskoa, että pölypunkit ovat kuolleet sukupuuttoon. Samassa mittakaavassa kuin tuo hämis pölypunkin pitäisi olla vähintään yhden silmän kokoinen tai jopa kahden. Koskaan en ole luukustani saanut yrityksistäni huolimatta yhtään yksilöä hymyilemään kameraan.

Post a comment