- ja hänen lentävät syntetisaattorinsa -
« tammikuu 2008 | Main | maaliskuu 2008 »
helmikuu 28, 2008
helmikuu 26, 2008
Reilut jätkät kunniaan
Onko jossain hyviä pohjia "Reilu kerho" -diplomiksi? Voisin tulostella niitä vinon pinon talteen ja jaella tarpeen tullen. Viimeksi marketin parkkipaikalla olisin ojentanut kohteliaasti hymyillen sellaisen keski-ikäiselle kartanovolvoilijalle. Olin siististi kääntymässä vilkku päällä ruutuun, kun toisesta suunnastaa kaasuttaa täysillä Volvo keulan eteen. Koska mies joutui kiireellä vain puskemaan autonsa poikittain, meni kyseisellä reilun kerhon jäsenellä pitkä tovi vekslata peltikasansa ruutuun. Kannattiko?
Tuli katsottua Inland Empire. Voisiko joku kertoa mitä helvettiä siinä tapahtui?
helmikuu 21, 2008
Joko voi mennä laskemaan verkot?
Kuva näkyy paljon paremmin sitä klikkaamalla.
Valokuvatorstai (jotain rajaa!)
Muualla:
Ajatuksia Anatoliasta
Luontoa omin silmin nähtynä
SekaSotkua
Viikate
helmikuu 20, 2008
Vaikeaa
En ole osannut oikein muodostaa omaa mielipidettä lapsiporno.info-sivuston sensuroinnista. Aivopoimuni muodostivat ensimmäiseksi ajatukseksi, että on jokseenkin arveluttavaa julkistaa ip-osoitteita, joista löytää lapsipornoa. Toisaalta Effin kantelu nettisensuurista oikeuskanslerille on erittäin selkeä ja perusteltu, ei siihen oikein voi vastaan sanoa. Esimerkit osoittivat, että sensuroituna on melko varmasti hyvämaineisia palvelimia, belgialaista olutta ja lastentarhoja. Ilmeisesti muutkaan Nikin linkkaamat sivut eivät sisällä lapsipornoa. Epäilyttävää.
Vaan onko miliisi mennyt ja korjannut estolistaansa? Pääsin ongelmitta jokaiselle sivulle, joka kantelun liitteessä oli virheellisesti sensuroiduksi mainittu. Samoin pääsin ongelmitta Matti Nikin kohutulle sivulle. Sen suodatuslistalta kokeilin surffailla muutamalle nimeltään lailliselta kuulostavalle pornosivulle. Kaikkialle pääsin ilman mitään ongelmia. Missä se sensurointi oli?
Entäpä Ulla Karttusen lapsipornoepäilyn takia takavarikoitu taideteos? Totuutta taidepläjäyksen sisällöstä ei toistaiseksi tiedetä, mutta jos se oikeasti sisältää "erittäin rankkaa lapsipornoa", kuten Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja sanoo, niin silloin se on lapsipornoa. Aivan sama onko teos yhteiskuntakriittinen ja lapsipornoa vastustava. Ulla Karttunen on kuulemma jo 90-luvulla perustanut kämppäänsä oman gallerian. Jos lapsiporno on hyväksyttävää silloin kun sen nimeää yhteiskuntakriittiseksi taiteeksi, niin eikö silloin jokainen pedofiili voi tapetoida makuuhuoneensa seinät lapsipornolla sekä videotykittää vielä katonkin täyteen rajua kamaa ja kertoa olevansa lapsipornoa vastustava taiteilija, joka on perustanut yhteiskuntakriittisen näyttelyn sänkynsä ympärillä sijaitsevaan käsitteelliseen galleriaan. Ilmainen sisäänpääsy, rimputtakaa vain ovikelloa.
Oletetaan, että Ullan teos todetaan lapsipornografiaa sisältäväksi (mitä se ei siis välttämättä ole) mutta kriittisenä ja lapsipornovastaisena taiteena silti hyväksyttäväksi. Karttusen taiteesta tehdään hienolle paperille painettu kuvakirja, jossa on yksityiskohtaisia kuvia Neitsythuorakirkko-teoksesta. Ostan opuksen ja laitan sen ylpeänä hyllyyn Gallen-Kallelan ja Harro Koskisen kirjojen viereen. Onko hyllyssäni silloin lapsipornoa? Entä jos menen ja printtaan omalla tulostimella samat kuvat netistä? Missä menee raja? Voivatko alkuperäisten lapsipornokuvien ottajat haastaa Karttusen Ullan oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksesta? Voiko lapsipornoa tutkia ilman, että hallussa on lapsipornokuvia? Missä määritellään kuka on tutkija?
Vaikeaa. Ahdistaa.
helmikuu 18, 2008
Jesus Camp
Tänään Ylen FST5-kanavalla 21:50 esitetään dokumentti Jesus Camp. Lasten aivopesua amerikkalaisella Jeesus-leirillä ja pahvisen Bushin palvontaa. Vaikuttaisi katsomisen arvoiselta. (via)
You'll never think about summer camp the same way after you've seen how they do things in "Jesus Camp."
Los Angeles Times
helmikuu 17, 2008
Urheilujuhlan tuntua
Kadulla ajeli kymmenen auton letka iloisesti tööttäillen ja liput liehuen. Kuka on voittanut ja mitä? Suomen lipun tunnistin, minkä seuran tuo punainen lippu on? Ai niin, Kosovo itsenäistyi.
helmikuu 14, 2008
Yhdessä
Kysymys
Paljonko olisit valmis maksamaan, että sinun EI tarvitsisi mennä treffeille Susanna Sievisen kanssa?
helmikuu 13, 2008
Korva lepää
Alakerran remontti jatkuu. Minä sitten rakastan poran ja vasaran ääniä. Eihän tuota remppaa olekaan tehty kuin vasta kaksi kuukautta.
Ahdistaa.
helmikuu 12, 2008
Rutiininomainen myöhästyminen kuumasta keskustelusta
Katja Hesarissa onnistui mainiosti ravistelemaan rutiininomaisilla tappamisillaan ja seksuaalisilla häiriötekijöillä tasa-arvojunan raiteiltaan. Marteliukselle ovat vastanneet mm. Myrsky-Janne ja Mitvit.
Kyseisen Hesarin jutun kommenteista eksyin Optulan (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) tutkimukseen naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tilastoista voi tehdä melkein mitä tulkintoja haluaa. Tsekataanpa taulukoita ja tehdään päätelmät.
Haastattelujen mukaan joka kolmas nainen on joutunut alle 15-vuotiaana fyysisen väkivallan tai seksuaalisesti uhkaavan käyttäytymisen, seksuaaliseen kanssakäymiseen pakottamisen tai sen yrittämisen kohteeksi. Yli puolet on jossain vaiheessa elämästään kokenut fyysistä/seksuaalista väkivaltaa tai uhkailua.
80 prosenttia väkivallan kohteeksi joutuneista naisista selvisi mustelmilla tai ilman vammoja. Todennäköisimmin väkivallan kohteeksi joutuu nuori alkoholisoitunut yksinhuoltaja, jonka isä on hakannut äitiä. Suhteellisesti eniten väkivaltaa esiintyy korkeakoulutettujen keskuudessa, vähiten vain peruskoulun käyneillä.
Edelliseen liittyen loogisesti joka viides alle neljännestonnin kuussa ansaitseva nainen on saanut viimeisen vuoden aikana turpaansa, yli 4000 €/kk tienaavista vain joka kymmenes. Vuokraisännät edustavat prosentin osuutta pelkästä seksuaalisesta väkivallasta. Naisia tapetaan vuodessa noin 30, mukana lienee myös vauvana tapetut. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että astmaan kuolee rutiininomaisesti noin 65 naista vuodessa.
Mitä me tästä opimme? Sen, että tuhannet törröttävät kalapuikkoviikset rutiininomaisesti ehdottavat vuokranmaksua luonnossa.
Tähän väliin muistutettakoon, että Optula on se sama lafka, joka raportoi Lapissa tapahtuvan suhteellisesti enemmän tappoja kuin synkimmässä Afrikassa, josta tutkimuksesta Helsingin Sanomat sitten poimi juttuunsa numeroita yhtä tarkoitushakuisesti kuin minä tähän polkkaukseen.
Ollaanpa nyt kuitenkin hetken vakavia. Luultavasti jokainen tuntee jonkun naisen, joka on joutunut fyysisen väkivallan uhriksi. Syyllisenä on yleensä nykyinen tai entinen siippa. Jokainen aivan varmasti tietää myös jonkun miehen, joka on joutunut väkivallan uhriksi. Ja tunnustakaa pois, tuttavapiiriinne kuuluu tai on kuulunut väkivaltainen henkilö. Mies tai nainen, luultavasti molemmat, luultavasti useita. Katja Marteliuksen provosoinnit tekevät tasa-arvokeskustelulle suunnilleen saman kuin Al-Qaidan iskut maailmanrauhalle. Poterot syvenevät ja katkeruus kasvaa. Silti ei sitä tosiasiaa voi kiistää, että idyllimme säröilee.
helmikuu 9, 2008
Sain vaimostani eron aikanaan
Hesarin paras erolaulu -äänestyksessä ei voi olla kuin yksi voittaja. Viikonloppuisä.
Haluaisin jonkun palkinnon, kuuntelin kaikki ehdokkaat läpi. Ahdisti.
helmikuu 7, 2008
Keuhkojen historiaa
Kuva näkyy paljon paremmin sitä klikkaamalla.
Muualla:
Esmundo
SusuPetal
Matkalla
Obeesian sydän
Kameravene
Talvipiha 2.0
helmikuu 6, 2008
Seksuaalista häirintää
Satu Taiveaho tuomitsee tissien tuijottelijat Ilta-Sanomissa. "Soliaalidemokraattien kansanedustaja Satu Taiveaho sanoo, ettei naisen pukeutuminen jollain tavalla tee tuijottelusta yhtään sen hyväksytympää." Kirjoitusvirhe on lehden. Montakohan miestä Christina Aguilera aikoo haastaa oikeuteen seksuaalisesta häirinnästä eilisen nimikirjoitustilaisuuden jälkeen?
Edit:
Ja vielä jatkoa sarjassa kaksinaismoralismia. Samaisessa läpyskässä järkyttyy myös Laila Snellman öljytyistä misseistä. "En olisi ikinä päästänyt ainuttakaan mallia tuollaiseen, Snellman paheksuu Iltalehdessä." Ehkäpä niin. Lailaa ei kuitenkaan lainkaan haittaa mainostaa mallitoimistonsa Paparazzin sivuilla malliaan Annikaa tissi paljaana. Mutta sehän on tietenkin ihan eri asia.
helmikuu 5, 2008
Herkullinen kanakeitto
Seikkaillessani eilen kaupan pyll... hyllyjen väleissä muistin täysin unohtaneeni velvollisuuteni kokkipolkkaajana. Päätin, että tällä kertaa jätän sen pitsan pakastealtaaseen (Grandiosan uusi tv-mainos on alkuvuoden ärsyttävin) ja syön jotain terveellistä. Kanakeittoa!
Mietin kuumeisesti mitä kaikkea lehdissä tai blogeissa näkemissäni ohjeissa on ollut. Noh, ei se niin tarkkaa. Ostetaan kamat fiiliksellä. Näin se menee:
Ensimmäiseksi löntystellään broiskutiskille ja kaapataan mukaan 400 grammaa broilerisuikaleita. Valitse ihmeessä jotain marinoitua nokkaeläintä makusi mukaan, eihän kanaset muuten miltään maistu. Itse valitsin varman päälle hunajamarinoitua tavaraa. Pelkkä lintu ei oikein yksin keittoon riitä. Koska tarkoitus on päästä helpolla, haetaan pakastealtaasta pussillinen wok-vihanneksia. Valitse se, mikä herkullisimmalta näyttää. Tai sitten halvin. Nyt kun halvasta tuli juttua, niin tietenkin ostoskoriin heitetään myös kananmakuisia pikanuudeleita. Mitäs vielä? Ai niin, kookosmaitoa ja limettiä. Mausteissa luotetaan keittiöstä löytyvään valikoimaan.
Kun roinat on rahdattu keittiöön, sujuu loppu kuin leikiten. Kattila esiin, pohjalle litra vettä, liedelle ja levy hehkumaan punaisena. Veteen tipautetaan kanaliemikuutio tai kaksi. Lisäksi pölytetään joukkoon nuudelien mukana tullut mausteseos. Kun niitä levyjä liedellä kuitenkin on ainakin kaksi, päräytetään toisenkin levyn volyymit kaakkoon ja paistinpannu sen päälle kuumenemaan. Pannuun roiskautetaan hiven moniasteöljyä ja paiskautetaan päälle broiskubiitit jahka kämmen kertoo lämpöä olevan riittävästi. Käännellään niitä suikioita aina joskus kun muistetaan.
Tässä vaiheessa kattilan vesi on saavuttanut kiehumispisteen. Nyt avataan maustekaappi ja tsekataan valikoima. Kanaruokaan kuuluu aina laittaa currya, siis ainakin sitä. Paprikakin voisi antaa hyvän säväyksen. Laittaisinko vielä chiliä joukkoon? Ehkä on parempi olla aluksi varovainen ja tyytyä mustapippuriin. Nyt vesi poreilee kattilassa jo niin uhkaavasti, että tylysti vaiennamme sen heittämällä pakastevihannekset joukkoon. Ai niin, niitä broiskujakin voisi käännellä. Levy pienemmälle.
Jos omistat sitruspusertimen, voit brassailla ruuvaamalla sillä limestä mehut irti. Onnistuu kyllä kouravoiminkin. Limetin mehut kattilaan. Kas, keitoksemmehan alkaa taas kiehua. Tipautetaan broiskut joukkoon, muuten palavat kohta pohjaan. Sitten nitkutetaan kookosmaitotölkki auki (miksi purkinavaaja on aina hukassa). Lorautellaan maitoa joukkoon ja maistellaan välillä. Väkisin ei kaadeta kaikkea keittoon, jos makunystyrät eivät niin kerro. Tarkastetaan muut mausteet. Ehkä hieman lisää currya. Ja vielä vähän. Nyt on hyvä.
Loppuvaiheessa murennetaan pikanuudeli muutamaan palaan ja molskautetaan joukkoon. Hetken odotus ja sitten sekoitus kauhalla. Vielä hörppäys liemestä. Hyvä on, todella hyvä. Annos lautaselle ja valokuva. Tässä tein virheen, sillä unohdin ottaa kuvan hieman vinoon. Kaikki safkat näyttävät paremmilta hieman vinoon kuvattuna.
Kuvauksen jälkeen laitetaan reilusti lisää lientä kulhoon. Kuka hullu nyt keittoa kuiviltaan söisi?
Herkullinen kanakeitto
- litra vettä
- 300 - 400 g suikaloitua broileria miedommalla tai vahvemmalla marinadilla
- puolen kilon pussi värikkäitä wok-vihanneksia
- yksi limetti
- purkki kookosmaitoa
- pussillinen kananmakuisia pikanuudeleita
- kanaliemikuutio tai kaksi
- currya
- paprikaa
- mustapippuria
helmikuu 4, 2008
b. meets Ben Z
Siinä minä olin, mankeloimassa kauniina kesäisenä päivänä kohti kotia. Edessä näin pyörätiellä valtavan määrän miliisejä, viereisessä virastotalon tapaisessa lasihökkyrässä oli häslinkiä. Kurkistin sisään. Tilanne näytti olevan ohi, sheriffit taluttivat talonmiehen oloista heppua mustaan maijaan. Hieman harmitti, että en ehtinyt nähdä paremmin mitä siellä oikein touhuttiin.
Polkaisin alaspäin viraston puutarhan vierusta pitkin. Hetkinen, mitäs tuo on? Pihalla nuorehko nainen osoitteli pistoolilla toista nuorehkoa naista joka oli maassa makuullaan. Vieressä makasi Ben Zyskowicz, joka yritti puhua uhkaajaa järkiinsä. Menin puskan taakse piiloon ja mietin mitä pitäisi tehdä. Poliisihan pidätti äsken väärän miehen. Ben Z. huomasi minut ja viittoili tulemaan sinne. Mikäs siinä auttoi, huokaisten löntystin joukkoon mukaan nurmelle makaamaan. Asenainen ihmetteli saapumistani ja ampui minua muitta mutkitta. Voi vittu, tähänkö tämä loppui, hämmästelin. Vilkaisin alaspäin. Luoti oli mennyt olkapäästäni läpi, valuin aika rivakasti verta. En tuntenut lainkaan kipua, kokeilin reikää jos sen saisi jotenkin tukittua. Ei tähän kuole.
Ben Zyskowicz motkotti ampujalle viikset väpättäen. Ampuja oli selvästi hämillään, oli ilmeisesti laukaissut vahingossa. Nurmikolla oli mukavan lämmin.
helmikuu 3, 2008
Oljenkorsi katkeaa
Aamukahvia ryystäessäni vilkuilin netin sanomalehtiä. Silmäni poimivat pitkästä aikaa lapsiperheiden pahoinvointia koskevan artikkelin Turun Sanomista. Äiti oli pulassa seitsemän lapsensa kanssa, sillä kaupunki oli päättänyt nostaa asunnon vuokraa 2,5 prosenttia. Tällä toimenpiteellä kaupunki häätää lapsiperheitä naapurikuntiin. Rahat eivät riitä edes asumiseen ja syödäkin pitäisi.
Perhe asuu kaupungin rivitaloasunnossa Hirvensalossa ja maksaa kuuden huoneen ja keittiön asunnostaan vuokraa 1 217 euroa kuukaudessa, vesi sisältyy hintaan. Tuleva korotus on noin 30 €/kk, joka katkaisee korren pakottaen perheen hankkiutumaan Turun ulkopuolelle halvemmille yksityisille markkinoille. Kokkina työskentelevän äidin nettopalkasta kun ei jää paljoakaan jäljelle vuokran jälkeen. Vilkaisin välillä toista sivua, kovalla rahalla ostettaessa vastaava asunto Hirvensalossa maksaisi Etuovi.comin hintapyyntöjen mukaan 250000-400000 euroa, josta joku fiksumpi voi vertailun vuoksi laskea lainanlyhennyskulut.
Ihan puilla paljailla tuollainen perhe ei kuitenkaan joudu kitumaan. Seitsemästä lapsesta kertyy lapsilisiä 1355,20 euroa kuussa. Koska tarkkoja tietoja ei ollut olemassa, arvioin Kelan asumistukilaskurilla perheen saavan asumistukea noin 700 ekua kuukaudessa. Yhteensä käteen jää reilut 2000 €/kk yleisiin menoihin. Mitenkään pröystäilevästi ei tuolla fyrkkakasaantumalla elellä mutta kyllä sillä perheen sapuskoissa ja vaatteissa pitää.
En oikein löytänyt sopivaa paikkaa netistä vuokra-asuntojen etsimisen. Miten kauas suurista taajamista (Helsinki/Tampere/Turku) joutuu muuttamaan löytääkseen hyvältä paikalta helpoin kulkuyhteyksin kuuden huoneen ja keittiön rivitaloasunnon alle tonnilla kuussa yksityisiltä markkinoilta?