« Sökö vai tuppi? | Main | 500 000 miljoonaa euroa »

Neulepolkkaajan paluu

Vihdoinkin pitkän kesän jälkeen olen kaivanut puikot esiin ja aloittanut uudelleen neulontaurakkani. Vaikka puikottamisen pitäisi olla kuin pyörällä ajoa, jonka kerran opittuaan hanskaa aina, tuntui kuin olisi aivan alusta aloittanut koko urakan. Sitkeydellä kuitenkin syntyi taas jokunen rivi silmukoita. Ahdisti.

Ensimmäisen virheen urakassani tein ikävä kyllä jo aivan alussa, kaulaliinastani tulee aivan liian leveä. Puolta kapeampi olisi ollut oikeampi mitoiltaan. Jotenkin alkaa tuntua siltä, että yritän tehdä neuleestani jotain muuta. Aluksi harkitsin perseenlämmitintä talvipakkasten ulkoistumisille, seuraavaksi sain päähäni tehdä siitä pienen tyynyn. Sehän ei voi olla kovin vaikeaa, kuin taitetun pitsan tekisi. Jotain täytettä sisälle reunat kiinni. Ehkä jotain koristeluakin siihen päälle, kai sellainen onnistuu?

Kyllä tämä tästä. Huomiseksi voisi ottaa valokuvankin neuleesta.

Comments

Aivan oikeassa olet tyynyn suhteen, yksinkertainen on valttia :) Tietysti voit aloittaa alustakin jos edelleen haluat tehdä kaulaliinan :P

Neulonnan suloiseen maailmaan kuuluu myös purkaminen. Siis tikut irti ja teos takas lankarullaksi. Tässä vaiheessa on lupa itkeä, ja miettiä&noitua sitä, kuinka monta tuntia väkertämiseen on mennyt aikaa ja mitä kaikkea muuta sinäkin aikana ois voinut tehdä.

Purkaminen ei tule kysymykseen, hermot eivät moista kestäisi. Tyyny alkaa kiehtoa enemmän.

Suunnitelman muuttaminen kesken kaiken on täysin sallittua. Tyyny on aivan toimiva idea. Käyttämäsi lanka oli muistaakseni keinokuitua joten päälle ei voi huovuttaa koristeita, mutta ainahan tyynyn voi vaikka ommella kiinni jollain erivärisellä langalla? ;)

Piti tarkistaa netistä mitä se huovuttaminen tarkoittaa. En ihan tajunnut miten tuo koristeluun liittyy. Enköhän kuitenkin jotain keksi.

Anteeksi, sitä herkästi sortuu käsityöjargoniin, näin neuleblogeja selatessa. ;) Viime vuosina on ollut villityksenä taiteilla erilaisia huopakoristeita ties mihin, joskaan folk-tyyliset kukkaset eivät ihan istu blogista muodostamaani mielikuvaan Ben-sedästä.

Joko ensi kuussa tulet mukaan neuletapaamiseen? ;)

Neulahuovuttaminen oliskin iso harppaus eteenpäin. Vauhtiin päästessä neulaan tulee laitettua lisää vauhtia, ja samalla riski osua omiin näppeihin kasvaa.

Jos neulonnasta kipeytyneistä sormista ja alkavasta jännetupentulehduksesta ei saa kunnioittavia katseita perjantaikaljalla, niin neulahuovutetuilla sormenpäillä täytyy saada. Ties vaikka naisiakin.

Niin, pitäisihän sitä neulepolkkaajana termit tietää! Ehkä koristelen tulevan tyynyn merkillä "b.". Tyylikkään yksinkertaista.

Tottumattomat kännyni tosiaan kramppasivat vaivalloisesta venkutuksestani. Mutta mitäpä sitä ei kärsisi.

Post a comment