Viime aikoina olen tullut siihen tulokseen, että kaikkien aikojen paskin materiaali rakennuksissa on kupari. Miten kukaan voi oikeasti pitää kauniina isoja epämääräisen laikukkaita vihreitä pintoja? Tässä maassa ei taida olla yhtään alle satavuotiasta taloa, jossa kuparikatto näyttäisi hyvältä. Yleensä Enson pääkonttoria pidetään Alvar Aallon rumimpana talona, mutta mielestäni Akateeminen kirjakauppa ja Rautatalo ovat rumempia. Ja voiko joku väittää Turun kaupunginteatteria kauniiksi?

Pienenä poikana kuparisten pennien ja viisipennisten kerääminen oli kiva harrastus. Niitä kertyi säästöpossullisia, minulla ei ole hajuakaan mihin ne kaikki ovat hukkuneet. Harmi. Osa päätyi kiskoille junan alle, nätisti litistyivät. Isompia kolikoita ei raatsinut kiskoilla liiskattavaksi laittaa, eikä oikein uskaltanutkaan. Junahan olisi voinut suistua pois kiskoilta. Siitä taas olisi varmasti tullut sanomista. Pitäisiköhän vielä kerran kokeilla miten viiden sentin kolikko käyttäytyy kiskoilla, ihan nostalgian vuoksi.