Juustoa suoraan pullosta kuvottaa ja hermoja repii tekemällä tehdyt tarpeet - en ymmärrä näitä pullotettuja tuotteita, miksi niitä tehdään ja kenelle? Miten vaikeata voi olla juuston höylääminen, hunajan kaivaminen lusikalla purkista tai rasvan sulattaminen? Pitääkö ne kaikki änkeä kätevyyden nimissä pulloon? No niin, sinne se herne taas meni.

Kyllä kerran viikossa pitää palko vetää sieraimeen. Eihän sitä muuten pysy ajan hermolla.

Tuossa Valiolta varastamassani merkissä minua on alusta asti ärsyttänyt ylikehittynyt peukkukäsi, ja nyt sinä vihdoin avasit silmäni huomaamaan miksi!

Minä vältän kaikkia ruokapaikkoja, missä on lapsia, koska Suomessa on ajatus, että lapset riehuvat ravintolan vastuulla sillä aikaa kun vanhemmat syövät. Minusta pikkulapset eivät kuulu ruokaravintolaan tai sitten heidät on opetettava käyttäytymään siivosti. -Hei, on mullakin lapsia.

Juoksevat margariinit ja hunajat on kätsyjä leivonnassa. Juoksevaa juustoa maistoin siskolla (leivälle juokseva juusto flooran sijaan ja kinkku päälle), ihan hyvää oli. Tosin minuakin se mainos ärsyttää, etenkin tenava joka laittaa juustoa hampurilaissämpylän päälle! Väliin se laitetaan!

"Sun äitis" -logo on hienosti muutettu siitä alkuperäisestä, joka bussikatoksiakin aikoinaan koristi.

Lapsiystävällisiä ravintoloita mieluusti vältän.

Mikäs vika on perinteisessä sulatejuustossa, flooran sijaanhan sekin on tarkoitettu käytettäväksi.

Jäin tietty miettimään tuota, mitä kaikkea vahinkoa lapset juoksemisellaan voivat saada fiksulle aikuiselle aikaan, ja meinasin siitä jopa mainita. Onneksi en kuitenkaan, koska tajusin juuri samaan hengenvetoon, miksen itse viihdy kapakoissa. Kai se vaan niin on, että toiset kestävät paremmin aikuisia ja toiset lapsia. Ja minun mielestäni lapset kuuluvat kyllä ruokaravintoloihinkin. Ihmisiä kun ovat siinä missä muutkin.

Ei mikään! Mutta siskolla oli tarjolla. :D
Eikä kai sulatejuustoa saa cheddarena? Tuorejuustoa saa, mutta se on kuvottavaa, kokeiltu. Toisaalta kyllä tuo voisi toimia aika hyvin just jossain hampurilaisissa tai noissa kebablastuissa... Onhan se kyllä silti vähän hassu tuote. :)

Juokseva kermaviili on muuten fiksu tuote! Oivallinen salaatinkastike. nam.

Saara, tästä aiheesta kirjoittelin pari vuotta sitten ja jonkunlainen keskustelu asiasta käytiin. Kommentteja tuli äidin, asiakkaan ja tarjoilijan näkökulmista. Taitavat olla jo bittitaivaassa nuo jutut. Toki on todennäköisempää, että saan ruuhkaisessa pubissa humalaiselta tuopin niskaani kuin että juokseva tenava kaataa sapuskat päälleni. Molemmista on kokemusta ja suhtaudun tasapuolisen nuivasti kumpaankin tapaukseen. Edelleen.

Sea, en tiedä mitä sulatejuustoja on olemassa, hyllyllinen niitä kaupasta kuitenkin löytyy. Kebablastut kuulostivat oikealta kaloripommilta, rasvaa rasvan päälle.

Minulla ei varsinaisesti ole mitään sitä vastaan, että lapset välillä pääsevät ravintolaan. Omia neljääkin olen taloudellisen tilanteen niin salliessa kuskannut sinne.

Mun pointtini on, että ravintola on julkista tilaa eikä siellä saa käyttäytyä, kuin omistaisi maailman, oli sitten aikuinen tai lapsi. Minusta vanhempien tulisi ravintolassa(kin) kantaa kasvatusvastuunsa. Kun muutaman kerran jaksaa opettaa käyttäytymistä ja rajoja, niin oppihan se lapsi ja loppu sujuu itseä ja muita stressaamatta. Mutta jos vanhemmat alusta lähtien nostavat hanskat pystyyn, pikku tyranneja syntyy kuin itsestään.

Nih!