Kaiketi ikä-, vuoro- sun muut lisät nostavat kivasti, mutta vertailu on kaiketi mahdotonta. Palkkatoimisto kyllä sellaiset tiedot varmasti ylilääkäreille saisi, jos pyytäisivät ja päättäjäpöljät niitä kysyisivät...

2422 miinus verot on kyllä ihan riittävä monelle, ja pienemmilläkin liksoilla ollaan melkein tyytyväisiä. Eikös se ole niin, että vapaassa maassa voi myöskin vaihtaa alaa suuntaan jos toiseen? Koulutus ilmaista.

itse pari kesää sairaalassa hommia tehneenä juttelin usein hoitajien kanssa palkoista. viime kesänä nostettiin (muistaakseni tuntuvastikin) ainakin sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien palkkoja. samaan ryhmään kuului myös muutama muu nimike, mutta en nyt tähän hätään muista mitä olivat. ilman palkankorotusta jäivät mm. lähihoitajat,perushoitajat ja lääkintävahtimestarit. lähihoitajan erottaa sairaanhoitajasta se, että koulutus on vuoden pitempi ja, että sairaanhoitaja saa antaa lääkkeitä. suurimmassa osassa sairaaloita/terveysasemia kuitenkin myös "rivihoitajat" antavat lääkkeitä, koska on kiire ja koska he sen osaavat. heidän peruspalkkansa ainakin kaupungilla (tässä tapauksessa ollaan pk-seudulla) on siinä 1600 euron tietämillä +lisät.

Ehkä sairaanhoitajat (ym hoitajat) on tapetilla, koska heistä on pula ja valmiit hoitajat karkaavat ulkomaille tai muihin hommiin. Itse olen lähihoitaja kuten siskonikin, emme kumpikaan ole alan töissä eikä olla menossakaan, ei näillä palkoilla (sisko saa kassatätinä enemmän rahaa kun päiväkodissa).
Ehkä "päättäjiä" myös huolestuttaa oma tulevaisuus jossa hoitajilla on iso osa...

Itse olin Suomessa köyhä tutkija, ulkomaille lähtö nosti nettopalkan kolminkertaiseksi (no, tuuria tietysti mukana, ei se kaikilla noin pajoa nouse). Ei ahdista, paitsi kun ajattelee paluuta Suomeen.

Itse olin Suomessa köyhä tutkija, ulkomaille lähtö nosti nettopalkan kolminkertaiseksi (no, tuuria tietysti mukana, ei se kaikilla noin pajoa nouse). Ei ahdista, paitsi kun ajattelee paluuta Suomeen.

Sairaanhoitajien lisäksi lisää liksaa haluaisivat nyt myös lähi- ja perushoitajat, vaikka alunperin puhe oli korkeakoulutetuista hoitajista... Lisäksi keskustelusta on unohdettu se tosiasia, että jos koulutetut hoitajat haluttaisiin pitää alan töissä, pitäisi työhyvinvointiin panostaa enemmän.

Sairaaloissa on tunnetusti huono työilmapiiri ja paljon kyykyttämistä ja työpaikkakiusaamista.
Siskoni teki vuoden verran sairaanhoitajaksi valmistuttuaan töitä sairaalassa ja kypsyttyään täysin v-mäisiin hoitajatäteihin ja jatkuvaan kiireeseen, haki muita töitä (kuitenkin oman alansa) ja on nyt erittäin tyytyväinen.

MUTTA muillakin aloilla on huonosti palkattuja korkeasti koulutettuja... Kukahan vaatisi esimerkiksi hortonomeille suurempaa palkkaa? Koulutus on yhtä pitkä kuin sairaanhoitajilla, mutta alkupalkka n. 1500e/kk...:) Ai niin, mutta eihän se olekaan vastuullista työtä...

Täällä ei-pääkaupunkiseudulla maksetaan itsenäistä työtä tekevälle terveydenhoitajalle neljän AMK-vuoden jälkeen 1800 €/kk, siihen tulee päälle vain ikälisät. Enkä tiedä, mistä korotuksista on puhuttu, meidän alallamme nekin ovat vain parinkymmenen euron luokkaa. Vasta 50-vuotiaana pääsin 2000 euroon. Kouluttamaton mies pääsee milloin tahansa näille palkoille.

Näissä matalapalkka-keskusteluissa on useimmiten ikävänä piirteenä ihmisten arvottaminen. "Sinä" teet paperihommia toimistossa ja "minä" hoidan ihmisiä, kumpi on palkan nostamisen arvoinen? Onko koulutuksen pituus ainoa mittayksikkö? Terveydenhoito ei ole tuloksekasta, ei millään voi mitata sitä miten leikkauksella työkykyiseksi palautettu ihminen on tuottelias työuransa loppuun asti. Entä se ihminen, joka valistuksella ja seurannalla todennäköisesti välttyi diabetekselta sekä verenpainetaudilta säästäen yhteiskunnalta pitkän pennin?

Sairaalassa, jossa työskentelen, kiehuu kuten monessa muussakin vastaavassa paikassa. Kesää kohti mennään vajaalla miehityksellä, potilaat eivät katoa kesäksi minnekään. Kuulin vuodeosastosta, jolla on tällä hetkellä 4,5 sairaanhoitajan vajaus ja lomillekin pitäisi jossain vaiheessa päästä. Kesäsijaisia ei ole. Hoitajakollegat vaihtavat työpaikkaa sellaisiin paikkoihin, missä on mukavampi olla töissä. Lääkärit lähtevät toisiin, paremmin johdettuihin sairaaloihin ja leikkausjonot pitenevät. Hyvästi hoitotakuu!

Rakastan ammattiani, tiedän että voisin tehdä muutakin kuin tätä mutta toistaiseksi en ole muuta halunnut tehdä. Olen ollut ajoittain väsynyt, itkenyt kotiin päästyäni, valittanut esimiehille ja vaatinut muutosta mutta ammattia en ole halunnut vaihtaa. Pidän ihmisistä, he hämmästyttävät minua päivittäin erilaisuudellaan ja omituisuudellaan. Ronskit äijät ja pedantit vanhat naiset pelastavat päiväni olemalla juuri niin merkillisiä kuin ovat.

Viime aikoina olen kuitenkin alkanut leikkiä ajatuksella lähdöstä ihan muualle. En arvota itseäni vain rahalla, mutta miettiessäni työnkuvaani ja kuukausipalkkaani verrattuna pohjoismaalaisiin kollegoihini en voi olla ihmettelemättä. Ovatko tanskalaiset ja norjalaiset ihmiset jotenkin erilaisia suomalaisiin verrattuna vai miksi heidän hoitamisestaan maksetaan enemmän? Ihan prikulleen samanlaista työtä mutta suuremmalla henkilöstömäärällä ja isommalla palkalla.

Hoitajien palkat ilmoitetaan yleensä työvuorolisineen, eli peruspalkka on kohtuuttoman alhainen. Ja vuorolisät ovat vain kohtuullinen korvaus siitä mitä vuorotyöläinen joutuu luopumaaan esim. joulut ja juhannukset, illat ja yöt. Itse hoitajana voisin vielä pyytää likaisen työn lisän, eli laittaisin lisää liksaa jokaisesta paskasta mitä joudun siivoamaan tai jokaisesta oksennuksesta mitä juopot osastolle tullessaan usein viljelevät ympäriinsä. Joissakin siivousfirmoissa jokainen eritetahra laskutetaan erikseen! Ei meillä.

Kiitos kommenteista. Tosin kukaan ei sanonut mitään siihen, että lehdissä ollut sairaanhoitajien palkkavertailu verrattuna ulkomaisiin kollegoihin oli vääristelevä, koska ostovoima Suomessa on ylipäätään huono. Insinöörin ostovoima on suhteessa brittiläiseen kollegaan yhtä huono kuin sairaanhoitajallakin. Kaverini tuplasi palkkansa muuttamalla Tanskaan, tosin ovat menotkin sitten suuremmat. Juu ei, hän ei ole sairaanhoitaja.

Tuo laittamani sairaanhoitajan palkka oli siis keskimääräinen kokonaisansio vuorotyölisineen päivineen. Jos joukossa on vähemmän tienaavia, täytyy silloin olla myös enemmän tienaavia. Lähihoitajan kokonaispalkka on tilastojen mukaan 2016 €/kk. Kaupan kassalla ei koskaan tienaa niin paljoa, vaikka saisi ilta- ja launtailisiä.

Sairaanhoitajan työ on toki tärkeää työtä, varmasti paljon keskimääräistä stressaavampaa. Tärkeitä ovat myös matalapalkkaiset lastentarhanopettajan tai palomiehen työt. Oikeastaan myös bussikuskilla on valtava vastuu. Olettaisin ihmisten normaalisti pyrkivän siihen ammattiin, jonka tuntee omakseen. Valitettavasti riittävän moni ei halua sairaanhoitajaksi. Osasyynä voi olla palkkaus, tosin vastaavalla koulutuksella ei helposti muuallakaan enempää tienaa. Kaikkialta luetut kauhukuvat hoitajien työstä ovat omiaan karkottamaan kaikki alaa harkitsevat nuoret muihin hommiin. Reippaampikaan palkankorotus ei sitä asiaa muuta miksikään.

Olen miettinyt näitä julkisuudessa esitettyjä sairaanhoitajien palkkoja. En tiedä, missä hoitoalan ihminen tienaa parhaiten. Kunnallisella palkat ovat matalat, eikä tietämissäni privaattifirmoissakaan palkka ole se ykkösetu jolla käydään houkuttelemaan työntekijöitä. Kyseessä voisi olla julkisen puolen yötyöntekijä, jolla on mahdollisuus tehdä lisäksi ekstravuoroja vapaapäivinään?

Kieltämättä tämä tilanne on outo, hoitajista on tullut erityisryhmä, joiden kohdalla normaalit yhteiskunnan mekanismit pitäisi kääntää päälaelleen luonnonlakeja myöten. Suomeen mahtuu tässäkin asiassa vain yksi totuus, ja sen mukaan hoitajakoulutusta pitää lisätä ja hoitajien palkkoja nostaa.

Tosiasiat kylläkin kertovat aivan muista tarpeista. Ensinnäkin hoitajakoulutukseen on edelleenkin älytön tunku. Toiseksi hoitajia on pääkaupunkiseutua lukuunottamatta edelleen työttömänäkin. (Hoitajapula on pääasiassa sijaispulaa; laman aikaan totuttiin siihen, että kesälomittajiksi ja muiksi sijaisiksi saadaan hoitajia kortistosta, ja se ei nykyään onnistu. Miten joku voi olla niin syntisen tyhmä, että kuvittelee yhteiskunnan pitävän jatkuvaa työvoimareserviä kortistossa hoitajien kesälomien takia? Millään muulla alalla tällaista järjestelyä ei ole, vaan asia hoidetaan resurssien oikealla mitoituksella ja lomien porrastuksella.) Kolmanneksi tulee se, että hoitajien _suhteellinen_ palkkaus on, juuri kuten b. oli uutisista lukenut, aivan normaalilla kansainvälisellä tasolla. Jostain syystä hoitajat ovat muita ammattiryhmiä innokkaampia muuttamaan paremman palkan toivossa ulkomaille. Tämä on erikoista. Ensin valitaan ala, jolla palkkaus on matalahko, ja sitten yhtäkkiä lähdetäänkin rahan perässä vaikka Saudi-arabiaan. Tähän vaikuttaa varmaankin osittain lama-ajan perinne, kanavia on olemassa.

Otetaanpa sitten kylmä työmarkkinapoliittinen fakta. Isoimpiin kaupunkeihin on vaikea saada (sijais)hoitajia. Tämä ongelma ei ratkea yleisellä hoitajien palkankorotuksella, koska: a)Teollisuusliitot eivät aio jäädä hoitsuja huonommiksi, vaan ottavat vahingon takaisin viimeistään seuraavalla sopimuskierroksella, jolloin hoitajien palkankorotusta syödään inflaationa pois, b) korotukset näkyisivät myös ei-progressiivisessa kunnallisverossa ja c) yleisestä korotuksesta huolimatta hoitajien kannattaisi edelleen hakeutua suurten kaupunkien ulkopuolelle halvempien kustannusten takia.

Mielestäni ainoa realistinen tapa ratkaista ongelma on liittää hoitajien palkkoihin pääkaupunkiseutulisä. (Palkkojen kelluminen toimii myös, mutta ei ole realistista.) Se ei toki sovi julkisen sektorin jäykistelyperinteeseen, mutta olisi se oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa kuin nykytilanne.

Ja todettakoon vielä, että minä-insinööri itse valitsin vastikään Suomessa jatkamisen, vaikka tuplapalkkaa ulkomailta tarjottiin. Minun palkassani ei ole pääkaupunkilisääkään. Tilanne on sama kuin hoitajilla, sillä ainoalla poikkeuksella, että insinöörin työhön on suhteellisesti vähemmän halukkaita kuin hoitajiksi. Niin kauan kuin tilanne on tämä, on syytä pitää hoitajien palkat matalina, koska kenenkään etu ei ole se, että maan kaikki lahjakkaimmat naiset hakeutuvat kätilöiksi.

Tulipas pitkä. Se kertoo aina siitä, ettei tiedä mistä puhuu.

Tarkennan vielä: Pääkaupunkiseutulisä ei toki ole ensisijainen keino. Ensin tulisi järjestää resurssit vaadittavalle tasolle ja porrastaa lomat. Sitten tulisi lisätä työn etenemismahdollisuuksia. (Ei Maija Raskin lääkärikoulutuksen kautta, vaan lääkärien ja hoitajien työnjakoa kehittämällä.) Sitten siirretään hallintovaltaa lääkäreiltä insinööreille ja rationalisoidaan toimintaa. (Tämän toimivuudestahan on tutkittuakin näyttöä, vaikka kyllä näytöksi rationalisointitarpeesta pitäisi riittää sen, kun menee sovittuun aikaan vastaanotolle ja saa kuulla, että pitää odottaa pari tuntia, kun kaikki työntekijät ovat koulutuksessa.)

Näiden toimien jälkeen voisi katsoa, paljonko alueellista elinkustannuskorjausta palkkoihin tarvitaan.

Hyvä Elämätön, jos työpaikalla on normaali miehitys niin tottakai lomat saadaan pyörimään tavallisella järjestelyllä ilman mitään sijaisia. Mutta kun niitä hoitajia ei ole. En kaipaa laman aikaisia kortistoja, sijaisiksi olisivat tervetulleita sairaanhoitajaopiskelijat. Terveydenhoitoalalla on kuitenkin paikkoja, joissa ei voi työskennellä puolivalmiina hoitajana.
Opiskelijoista osa menee muihin töihin, osa omalle alalle. Tämä tieto ei perustu mihinkään tutkimuksiin, vaan siihen mitä olen saanut selville opiskelijoiden kanssa puhumalla.

Alan palkka ja työn raskaus on ollut kaikilla tiedossa ennen opintojen alkua. Nyt alalle tulevissa ihmisissä on kylläkin havaittavissa suurempaa tyytymättömyyttä ja muutoksen halua kuin aikaisemmin, vanhempien hoitajien kesken puhutaan avoimesti kyllästymisestä. Muutokset yhteiskunnassa vaikuttavat myös hoitoalaan, ihmiset hankkivat useamman koulutuksen elämänsä aikana eikä hoitajillakaan ole tarvetta jäädä kutsumuksen vuoksi alalle loppuiäkseen.

Minä olen ilomielin lähettämässä kaikkia lähtemiseen kykeneviä muihin maihin töihin. Vaihdetaan luonnehdinta "Valitaan matalapalkkainen ala" totuudenmukaisempaan "Valitaan ihmisläheinen ja mielenkiintoinen työ", koulutuksen jälkeen on mukavampaa maksaa opintolaina Saudi-Arabian palkalla pikaisesti pois.

Almamaria: Olemme hyvinkin pitkälle samaa mieltä. Kuten totesin, henkilökunta on resurssoitu väärin. (Tai todennäköisemmin niin, että toiminta on organisoitu huonosti, mistä seuraa sama lopputulos.)

Ja kyllä, hoitajia ON, he vain ovat maantieteellisesti väärässä paikassa tai työllistyvät muualle. Tästäkin olemme samaa mieltä.

Hoitajien ongelman voisi määritellä yhdellä sanalla hyväuskoisuudeksi. Uskotaan tasa-arvotupoon, työntekijäjärjestöjen solidaarisuus-paskapuheisiin ja vaikka mihin kukkuun. Työntekijöiden järjestäytyminen ei suinkaan edistä palkkatasa-arvoa, sillä järjestäytyminen tuo tietyille avainaloille entistä suuremmat mahdollisuudet kiristää palkkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tasa-arvotupo joskus toteutettaisiin, seuraavaksi tulisi liittokierros, jolla vaikutus nollattaisiin. Osa hoitajista tuntuu jopa uskovan, että nykyongelmat ratkeavat kouluttamalla lisää hoitajia. Väärin. Lisäkoulutus aina ja kaikissa tilanteissa heikentää kyseisen ammattiryhmän neuvotteluasemaa. Monilla aloilla, otan nyt piruuttani taas esimerkiksi insinöörit, tämä ylikoulutusongelma ratkaistaan opiskeluaikana niin, että puolet aloittaneista keskeyttää. Hoitajilla läpimenoprosentti taitaa olla noin 80.

Hoitajille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin äänestää jaloillaan. Ja kyllä, minunkin mielestäni on aivan hyväksyttävää, että hoitajat karkaavat Suomesta. Sen kun menevät, kunhan eivät tule tänne takaisin eläkeiässä. Tilastollinen tosiseikka on kuitenkin se, että paperityöläisiä lukuunottamatta lähes kaikkien ihmisten kannattaisi lähteä Suomesta elintasopakolaisiksi. Lähdetäänkö porukalla? Suomi on Euroopan mittakaavassa köyhä, ja köyhäksi myös jää. Muuten meillä menisi hyvin, mutta kun emme voi olla vertaamatta itseämme rikkaampiin kavereihin.

Hoitajien tulisi siis aktiivisesti vaatia aloituspaikkojen vähentämistä. (Nythän Opetusministeriö haluaa lisätä niitä, jotta halpa työvoimareservi säilyisi.) Lisäksi on rohkeasti laitettava kinttaat tiskiin, sillä niin kauan kuin työehdot ovat järjestöjen käsissä, vahvimmat ja röyhkeimmät keräävät potin. Palkkatason yleisestä noususta ei kuitenkaan kannata edes haaveilla, mutta työolot on mahdollista saada kuntoon. Toivottavasti rationalisoinnilla.

(Ihan asian vierestä: Opettajien työpahoinvointi taitaa muuten kuitenkin olla yleisempää kuin hoitajien? Sama pätee kai myös seurakuntien työntekijöihin, mutta se johtuu lähinnä siitä, että ne kiusaavat toisiaan. Tämä on huvittavaa; työhyvinvointi heikentävät nuo kiusaajista kamalimmat ja tunteettomimmat, papit ja lapset.)

Kiehtovia puheenvuoroja! Pitäisi tutkia asiaa paremmin voidakseen enää paremmin kommentoida asiaa suuntaan taikka toiseen.

Sori, että näin myöhään taas kommentoin, mutta Elämätön heitti vain sellaisen jutun, johon on pakko älähtää: hoitajakoulutukseen ei ole mikään tunku, vaikka toki sinne menee paljon ihmisiä. Nykyisin ihmisiä houkutellaan lähihoitajakoulutukseen kaikenlaisilla helpotuksilla, kuten lyhyellä näyttötutkinto-koulutuksella, aikuisopintorahoilla ja muilla systeemeillä, jotka mahdollistavat esim. liiton työttömyyskorvauksilla+ ylläpitokorvauksilla opiskelun. Ennen hoitoalalle hakeutuvat laitettiin soveltuvuustesteihin, jonka läpäisseet siityivät haastatteluvaiheeseen. Kummassakin saattoi tipahtaa ja jäädä vaille koulutuspaikkaa. Vaan ei jäädä enää. Opiskelupaikka on lähes satavarma juttu. Koulut ilmoittelevat hullun lailla ja houkuttelevat joustavilla mahdollisuuksillaan opiskella omaan tahtiin ja erikoistua ja suorittaa näytöt alle vuodessa ja valmistua nopsasti, sekä työllistyä suoraan.
Ystävälle katsottiin suoraan työkkäriussä sopiva kurssin alkamisaika ja sitten ilmoitettiin siihen. Soveltuvuustestit ovat pikku muodollisuus vain siinä välissä. Jokainen läpäisee ne.

Minun uskoni nykyisten lähihoitajien ammattitaitoon ei ole kovin suuri. Alalle kouluttautuu porukkaa, jota ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta kun se on niin helppo ammatinhankintaprosessi ja varma työllistyminen. Jos ei huvita, niin voi mennä työkkärin kautta jollekin muulle kurssille tai mikä parasta, siirtyä korkeakoulutasolle opiskelemaan sosionomiksi, jos ei halua töihin.

Minusta tämä hysteerinen kouluttaminen ja houkuttelu alalle näkyy työn jäljessä ja asiakkaiden/potilaiden kohtelussa.

Sairaalassa, jossa olin töissä, saattoi osastolla olla vuorossa vaikkapa muutama somalialainen lähihoitajakaveri, jotka eivät puhuneet lainkaan suomea, vaan tekivät työnsä hiljaa. Siis puhumatta hoitivat vanhuksia! Raporttia pidettäessä ei ollut mitään sanottavaa ja sivuutettiinkin yleensä nopeasti. Mutta mitä väliä: potilaat olivat vain pitkäaikaisosastolle tuotuja vanhuksia, joita säilytettiin siellä, kunnes kuolivat pois. Onhan se jo hyvänen aika yhdentekevää, jutteleeko sellaiselle kasville kukaan mitään tai puhuuko suomea vai mitä kieltä.
-minh-

Tuosta hoitajakoulutuksen tungoksesta tai tungoksettomuudesta en hoksannut ottaa selvää, joten jätän sen kommentoimatta välttääkseni puhumasta läpiä päähäni.

Sen käsityksen minäkin olen saanut, että työkkäri mielellään lähettää lähihoitajan koulutukseen, jos tehdas on mennyt alta nurin ja pari sataa uutta työtöntä kolkuttaa ovia.

Noh. Ensin tietysti erotetaan lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Jälkimmäinen ammatti on suositumpi, enkä kiistä, etteikö lähihoitajan ammatin suosio olisi laskenut. Itsehän olen puhunut karkeasti vain hoitajista, mutta se on myönnettävä, että läheltä olen seurannut vain amk-tasoisen koulutuksen tilannetta.

Nyt on muistettava etenkin ammattikorkeakoulutuksen kova ylimitoitus. Monilla ammattikorkeakouluilla on vaikeuksia saada tiettyjen koulutusohjelmien ryhmiin edes sen verran väkeä, että koulutus kannattaisi käynnistää. Ei hoitajaksi samanlaista tunkua ole kuin näyttelijäksi tai kuvataiteilijaksi, mutta suhteellisesti kuitenkin. Maaseutuammattikorkekouluilla varsinkin insinööriryhmät jäävät nykyään jatkuvasti vajaiksi, sairaanhoitajakoulutuksessa tätä ongelmaa ei ole, vaikka hoitajia koulutetaan selvästi yli todellisen tarpeen. Aloituspaikkojen leikkaus etenkin maaseutuammattikorkekouluissa voisi tuoda lisää päteviä hakijoita lähihoitajatouhuihin.

Jatkan mussutusta tykönäni linkin kera, ettei lootasi mene vallan tukkoon minun jorinoista.

Pitkän kirjoitit, mutta jaksoin toki loppuun. Katsoin työkkärin sivulta sairaanhoitajien paikkoja ulkomailta, yllättävän pieniä palkkoja mielestäni tarjosivat. Kuvittelin suuremmiksi.

Onkohan ulkomailla työolosuhteet sen paremmat kuin Suomessa? Ei kai ne täältä hoitajia sinne repisi, jos oma väki tyytyväisenä rynnisi alalle?

Ruoho ja sen vihreys aidan takana, nääs. No ei, kyllä Norjassa siirtyy hoitoalalta väkeä esim. lentoemänniksi, tästä uutisoitiin muutama vuosi sitten kovalla tohinalla maan lehdissä.

Norjassa ainakin houkuttelevat muutkin asiat kuin palkka. Työaika ei ole aina se ikuinen 100 %, vaan se vaihtelee elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan ollen esim. 25, 50, 60, 75 tai 80 %. Tällä saadaan töihin vaikka kotiäidit ja jatko-opiskelijat, jotka eivät pystyisi tekemään täyttä päivää. Lisäksi Norjan koulutussysteemillä sh-opiskelija valmistuu ensin sairaanhoitajaksi ja erikoistuu oltuaan parisen vuotta töissä. Hoitaja voi hakea koulutuspaikkaa jonkun sairaalan kautta, hänelle maksetaan opiskeluajan "palkka" ja hän sitoutuu työskentelemään valmistumisen jälkeen 1-4 vuotta (riippuen sairaalasta) ko. sairaalassa. Esim.http://hio.no/content/view/full/6407

Vastavalmistuneen sairaanhoitajan peruspalkka (siis ihan ilman mitään lisiä) on vähän päälle 1700 euroa. Siis amk-tutkinnon suorittaneelle. Lisät nostavat palkkaa, mutta eivät kaikki niitä lisiä suinkaan saa. Ja ne ovat korvausta hankalista työajoista, tuplavuoroista, hälytyksistä, ylitöistä jne. jne. ei tavallisesta työnteosta. Ei kenenkään palkka voi rakentua _lisien_ varaan.

Tässä on kyse peruspalkkatason nostamisesta, mutta ennen kaikkea tässä on kyse siitä, että tulevaisuudessa ei ole hoitajia meitä hoitamassa, jos palkkausta ei hoideta kuntoon.

Sairaanhoitajien palkkakeskusteluissa on paperityöläisten ja insinöörien palkat laskettu aina korkeimman mukaan, joten minusta tilastojen mukainen keskimääräinen kokonaispalkka on otettava myös sairaanhoitajilla vertailukohdaksi. Kunnalla aloittelevan insinöörin alkupalkka kieltämättä on muutaman satasen korkeampi kuin sairaanhoitajan, toisaalta insinöörin koulutus on hieman pidempi.

Pari vuotta sitten Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja vaati sairaanhoitajan peruspalkaksi 3000 euroa ja suurempia ilta- ja yötyölisiä. Tuolla laskentakaavalla saadaan kokonaispalkaksi norjalaisia virkasiskoja ja -veljiä suuremmat ansiot vaikka kustannustaso on Norjassa täysin eri luokkaa. Jotain rajaa ahneudelle. Päiväkodin johtajan peruspalkka yli 60-paikkaisessa päiväkodissa on kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen 2230 euroa, kokonaispalkka on sairaanhoitajan kanssa samalla tasolla.

Minua muuten on kiehtonut se, että sairaanhoitajat lopettavat hommat ja menevät muulle alalle töihin tienaamaan ja tienaavat heti enemmän. Mikä on se "muu ala", jossa ilman koulutusta tienaa ihan tuosta vaan enemmän? Olettaisin alan vaihtamisen suurimmaksi syyksi työn stressaavuuden ja huonon työilmapiirin.

Pakko kommentoida sen verran, että kyllä aika moni muu ala maksaa tuon saman n. 1750e / kk päivätyöstä. Koulutuksen se tietysti vaatii ensin. Itse olen sairaanhoitaja ja mietin kyllä alan vaihtoa, riippuen syksyn palkankorotuksista.

Hiljakkoin tehdyn kyselyn mukaan 1/3 nais- ja lähes 1/2 mieshoitajista on ajatellut alan vaihtoa. Lisäksi osa hoitajista lähtee ulkomaille töihin. Tähän päälle eläköityvä suuri ikäluokka, josta sekä jää hoitajia eläkkeelle, että joka tarvitsee jatkossa enemmän terveydenhuollon palveluja, niin saadaan kyllä aikaan hoitajapula, ellei asialle aleta tekemään jotain.

Palkkojen nostaminen on yksi asia muiden joukossa.