Pääsiäinen on mukava pyhä, varsinkin jos ymmärtää olla matkustamatta sukuloimaan. Päivätolkulla rentoa kiireettömyttä, tyhjiä ja hiljaisia katuja käveltävänä. Lammasta ja paljon mämmiä kera vaniljakastikkeen ja kerman muonaksi. Ei munan munaa. Typerryttäviä ohjelmia telkkarista. Ei lainkaan pakkosuorittamista. Vastaavia taukoja rytmiin pitäisi olla joka kuukausi.

Eilen ihmettelin Agricolan juhlimista. Yleensähän juhlitaan merkkihenkilöiden syntymäpäiviä, Mikael on poikkeuksellisesti saanut kuolinpäivänsä juhlittavaksi. Tämähän johtuu tietenkin siitä, että maanviljelijän pojan syntymävuodestakaan ei ole varmaa tietoa, joten patsastellaan sitten varmemman tiedon mukaan. Mikael näyttää patsaassaan ylväältä korkeine poskipäineen ja jykevine klyyvareineen. Kukaanhan ei oikeasti tiedä miltä Agricola on näyttänyt. Olettaisin, että parempiosaisena Mikael on ollut hieman ylipainoinen, fyysiseen rasitukseen mies ei joutunut ja piispan ruokapöydässä on taatusti ollut kaupungin parhaat eväät. Tyypillinen suomalainen on varmaankin ollut pottunokkaisempi ja pallopäisempi kuin Mikael patsaassaan. Ehkäpä geeneissä on ollut mukana myös savolaista velmuutta. Nuorena opiskelijana Mikael on varmasti ottanut ilon irti elämästä ja ollut hauska seuramies.

Valistunut arvaukseni on, että Mikael Agricola on oikeasti ollut suunnilleen Benny Hillin näköinen.