« Karkurit | Main | Kattava raportti Idolsista »

Wherever I Lay My Hat

kotoinen.jpg

Valokuvatorstai (kodikas, kotoinen)

Poimintoja:

Dagboek
Liisan kuvat
Penalandia
Cista
Nieppi
Gin & Juice

Mainittakoon vielä, että Jazmanaut joutui Valokuvatorstain sensuuriin jo toista kertaa. Itse en pidä kevytnakuilua pahana, jos siihen on saatu kohteen lupa, kuten tässä tapauksessa kai on. Muutenhan Jasse nukkuisi rappukäytävässä loppuvuoden...

Comments

Ajatuksia herättävä kuva. Koti on laaja käsite...
surullinen olo tuli.

Hieno kuva, joka varmasti herättää katsojassaan ajatuksia. Tuo on varmaan itse asiassa suhteellisen hyvä paikka nukkua...

Anteeksi, olisi yksi tärkeä puhelu.

Oma koti kullan kallis. Kaikilla ei ole varaa, eivatka kaikki edes halua sita kullankallista paikkaa.

Hyvä ajatuksia herättävä näkökulma aiheeseen.

Otsikko kruunaa hienon kuvan.

Surullinen tarina, vaikka yksityiskohtia en tunnekaan.

Kaverilla on monta puhelinta. Kyllä käy kateeks!!

Kiitoksia. Tuo kaveri tuskin sanoo Varapygmille ja Ollille "soita mihin vaan, tää puhelinlasku on mun". Tai mistä sen tietää, tuskin se paljon sykäyksiä laskee. Lähettyvillä asustelleen jalattoman naisen näkeminen teki todella pahaa.

Hieno kuva tähän aiheeseen, jotakin erilaista.

Tykkäsin. Taas on värienkäyttö hyvin hallussa.

Ihmisen rappio on aina kovin kiehtovaa. Onkos tuo napattu missä?

Hieno kuva. Jostain syystä tämä todella tuntuu kodikkaalta heti ensi silmäyksellä. Hyvä hyvä.

Puhelinnumero vaihtunee aika ajoin.

Sulla aina paras, erilainen kuva!

Todella hieno dokumentaarinen kuva.

Hyvä idis, tosin siinä meni multa muutama kuva pois tän meemin käytöstä (tosin en olisi itte tota kyllä keksinyt niihin kuviin hyödyntää).

Oma nurkka on varmaan tuollaisille tyypeille se koti. Ei se ehkä kuitenkaan kovin kotoisa voi olla!

Koko päivän on tullut hyräiltyä tuota otsaketekstin kohtaa. Löytyihän se näistä haasteista. :)

Kiitosta kaikille. Entisen itäblokin suunnasta näitä löytyy pilvin pimein, kunhan astuu muutaman korttelin sivuun turistikujilta. Siirtyminen markkinatalouteen ei ole sujunut kivuttomasti.

Tämä on vaikuttava kuva ja varsinkin tähän aiheeseen. Itse käsittelin samaa aihepiiriä runon muodossa. Minusta tämä ei ole kyllä ihmisen rappiota vaan ihmiskunnan rappiota.

Anna, sinunkin kuvasi minun piti ottaa kehulistalle. Jotenkin onnistuin ohittamaan sen katsoessani illalla kuvat uudestaan ja ihmettelin mihin se on hävinnyt. Minä pidän sen kuvan tunnelmasta.

Osui lähelle ja tekee kipeätä. Onneksi ei kukaan ollut vienyt nukkujalta kenkiä jalasta.

Alma, tsemppiä sinulle. Tiedän tunteesi.

Kuva on onnistunut, jos se herättää tunteita. Teknisesti tämä on varmasti huonoin torstaikuvani, mutta katsoin sen silti julkaisemisen arvoiseksi.

Ihan noin yleisesti haluan kehua kommentoijiani, myös aikaisempien kuvien. Olen ollut ilahtunut siitä, että varsin moni miettii kuvia ja antaa toimivaa palautetta.

Vastoin torstaajien sääntöjä hyväksyn kyllä rakentavan kritiikinkin kuvilleni, sillä niistä voi oppia.

Post a comment