« Kengät | Main | Sähköä Hilmassa »

b. ja projekti kaulaliina, part III

tokayritelma_2

Eilen päätin sitkeästi jatkaa harjoittelua ja tempaisin puikot karvaisiin ja hikoileviin käsiini. Vaikka minulle vihjailtiin helpompiakin tapoja olevan kuin ristikkäin luomisen, jatkoin sitkeästi harjoituksia sillä. Ajatus kahden puikon yhtaikaisesta vemputuksesta vaikutti vieläkin vaikeammalta. Otin kuitenkin vinkin perusteella kahdet puikot käyttöön. Sama eilinen video esiin. Keskittyminen. Kieli keskelle suuta.

Katsoin videota noin sekunnin pätkän kerralla ja pysäytin. Yritin asetella kourani, puikot ja langat vastaavaan asentoon kuin videon tädillä. Tunsin omistavani liian vähän raajoja, videon klikkaus sekunniksi eteenpäin ja pysäytys oli kovin vaikeaa kädet solmussa. Rauhallisesti sekunti sekunnilta katsoin systeemiä läpi ja toistin perässä. Ei jukolavita! Minähän taisin onnistua! Näyttää ihan silmukalta.

Innostuneena tästä läpimurrosta aloin hiki hatussa vääntämään silmukoita lisää. Ihan kaikki eivät menneet tarkoitetusti, mutta pääsääntöisesti näytti ihan siltä kuin puikkojeni ympärille syntyisi muutakin kuin sotkua. Käänsin ja väänsin vaikean oloisesti kourat krampissa. Lopulta olin saanut vajaan kämmenen levyisen rivin silmukoita. Sitten tajusin jotain menevän pieleen, minulta loppui peukalolanka. Eihän tämä näin voi mennä, lankaa oli lattialle asti. Jos se kerran koko ajan vähenee, niin sitähän pitäisi olla sata metriä kaulaliinaa varten! Minä olen ymmärtänyt nyt jotain väärin. Kämmenpohjasta veti suonta. Ahdisti. Katsoin ansaitsevani taas oluen.

Tämä pakkanen kuivattaa nahkani korpuksi. Lisäksi villapaitani ja untuvatakkini vuori tuottavat hankaussähköä pienen voimalan verran. Riisuttuani ulkoilukamppeet en uskalla enää koskea mihinkään, aamulla koskiessani tietokoneeseen sain sähköiskun, joka kirveli sormessa pitkään. Jos asentaisin housuihin maadoitusjohdon, auttaisiko?

Comments

Tätä lukiessa palaan lapsuuteen. Hikistä väkerrystä sormet hellinä, kiroilua ja tuhat tulenpalavaa valaa, että puikkoihin en sitten enää IKINÄ koske. Ala-asteikäiselle ei ollut edes olutta tarjolla lohduksi :) Tosin isoäiti lohdutti, että hänetpä opetettiin neulomaan sillä metodilla, että jos et nyt perkeleen mukula opi, niin sormet poltetaan kuumalla hellanrenkaalla. Olemme siis pullamössösukupolvea myös neulomisasioissa.

Näyttää ja kuulostaa aikas haastavalta... Onko tuossa kuvassa puikot bondagessa, vai mitä on tapahtunut? Ja sen oluen kyllä ansaitsit!

Mielenkiinnolla seurailen myös kaulahuiviprojektiasi. Kiva nähdä kuinka aloittelijasta sukeutuu puikkovirtuoosi (uskon vilpittömästi, että onnistut)!
Onnea matkaan!

Saisiko tähän vielä lisää syvyyttä liittyen siihen, mitä olutta on parasta juoda neuloessa. Itse jotenkin ajattelin, että tummat portterit olisivat tarpeen, Sakun tai Koffin. Lagerit jotenkin latistaisivat silmukointia, ajattelen.

Vau, rispektiä!

Silmukat näyttävät hyvälle, kyllä tuosta kelpaa jatkaa.

*viirien heiluttelua*

Kappas, täällähän tapahtuu hienoa edistystä. Sitä "peukalolankaa" kannattaa tosiaan varata reilusti (hyvähän se on jälkeenpäin neuvoa..)
Näillä pakkasilla luulisi miestenkin tajuavan jo neuleiden arvon ;)
Mutta hyvähyvä, jatkoa odotellaan.

Kyllähän noita silmukoita saattaa olla jo riittävästi kaulaliinaan (oletko laskenut ne? jossain välillä 30-50 lienee soveltuva määrä). Seuraavaksi onkin neulonnan voimaa kasvattava osuus edessä: se toinen puikko on tarkoitus vetää tuolta ulos pudottamatta kaikkia silmukoita =). (Ja sitten neulotaan niillä edestakaisin niin tulee kaulaliina).

Tietenkin, jos luot enemmän silmukoita (200-400 kappaletta noin summamutikassa), niin sitä edestakaisinneulomista voi suorittaa vähemmän, koska kaulaliina syntyy silloin pitkittäin :).

Joku neuloja osannee arvata tarkemmin silmukkatarpeen?

Kyllä tuo aika bondagea on, puikot ovat luultavasti liian tiukasti sidottuna toisiinsa. Toistaiseksi olen tyytynyt Karhuun neuleoluena, tuskan hikeen tarvitaan kylmää lageria. Jahka homma edistyy, voisi jokin trappisti olla sopivaa. En minä osaa sanoa silmukoiden määrä, noin neljän sormen mittaisesti tiukkaa tavaraa. Mutta millä tuosta voi jatkaa jos peukalolanka on loppu?

Hauskaa, että ryhdyit itsekin neulomaan. Alku vaikuttaa hienolta ja asenne ja peräänantamattomuus teki muhun vaikutuksen :)

Huivi on oikeasti helpompi tehdä pystysuunnassa eli silmukoita 30-50, jos luot koko huivin pituuden heti alussa, joudut hankkimaan pyöröpuikot, jotteivat arvokkaat silmukkasi karkaa. Niiden poimiminen on helvetillinen operaatio jopa kokeneelle neulojalle.

Huivi kannattaa neuloa joustinneuleena eli vaikka 2 silmukkaa oikein ja 2 nurin, 2 o, 2 n jne. Toisella puolella (ja kaikilla puolilla tästä eteenpäin) nurjat nurin ja oikeat oikein. Tällöin saat huivin, joka ei kierry rullalle itsensä kanssa. Ohjeita löydät jo tutusta käspaikasta.

Toinen hyvä aloittelijan vaihtoehto on aina oikein-neule, eli kaikki silmukat neulotaan joka kerroksella oikein.

Tsemppiä!

Looking good!

Tummat oluet sopivat erityisesti villaneuleisiin, lagerit kannattaa jättää vilpoisten kesäneuleiden kanssa nautittaviksi. Eli sitten kun teet itsellesi sen puuvillaneuleen kesäterassien iltaviileyttä ajatellen, niin budjetoi projektiin lageria. Karhu on epämääräisesti jotain siltä väliltä, joten se varmaan on parasta tuolle keinokuitulangalle.

Jos niitä silmukoita on jo tarpeeksi, niin se peukalolanka riittää. Jos ei ole, joudut purkamaan koko systeemin ja aloittamaan alusta.
Jos ahdistaa, hae kaupasta lisää olutta. Kyllä se siitä:)

Korkkasin juuri oluen kunniaksesi. Laitilan Kukkoa. Silmukat näyttävät täydellisiltä! Kuten ylhäällä on neuvottu niin nyt kannataa laskea montako silmukkaa sinulla jo on puikoilla. Nämä alkusilmukat pakkautuvat puikkojen ympärille tiivisti. Niitä voi olla jo tarpeeksi. Itse kannatan kaksi oikein, kaksi nurin neulosta, joka on vaikeampaa kuin koko ajan oikein, mutta noin 1000 kertaa paremman näköistä kuin tuo helpompi vaihtis. Ja etkö sinä pitänytkin vaikeasta?

Se peukalolangan pätkä jää roikkumaan työn reunaan, ja sitten varsinainen neulominen tehdään kerältä tulevalla päällä. :) Hivutat toisen puikon varovasti pois tuolta välistä, otat silmukallisen puikon vasempaan tassuun ja silmukattoman oikeaan. Kerältä tuleva lanka nostetaan vasemman etusormen yli, niin sitten olet neuleasennossa... Näin voi vaikka suorittaa vähän mielikuvaharjoittelua (uuden oluen seurassa) kunnes uskaltautuu sitten ihan laittamaan sen tyhjän puikon silmukkaan.

Suosittelisin näin ensimmäiseksi projektiksi ainaoikeinhuivia, jolloin voi selättää nurjan silmukan vasta sitten seuraavassa neuleprojektissa. ;) Jotain 30 ja 50 silmukan väliltä suosittelisin minäkin leveydeksi.

Muuten, jos ensimmäisellä kerroksella joku silmukka putoaa ja katoaa, älä välitä. Luomisreunasta putoavia silmukoita on hirveän hankala koukkia takaisin puikolle, eikä kukaan varmasti tule valmiista työstä laskemaan että oliko siinä nyt varmasti 40 vai 39 silmukkaa.

Projektinhallinnan opit käyttöön :D

Mulla tuppaa olemaan noi alotussilmukat tosi löysiä ja tippuvat jatkuvasti. Siksi pyöräytän puikon päihin kuminauhat jotka estävät tippumisen sieltä toisesta päästä. Tietenkään kumpparia ei voi laittaa siihen päähän mistä silmukka siirtyy puikolta toiselle. Kuvan perusteella voisin arvioida, että sulla saattaa jopa olla jo tarvittava määrä silmukoita! Laskemaan siis. :)

Mä sähkötän lähinnä kissaa, en käytä villaisia vaatteita talvisin, mutta kutina! Ai perhana! Viime yönä oli noustava sängystä rasvaamaan jalkoja ja käsiä kun kutisi niin ettei uni tullut. Pitäisiköhän lisätä rasvaa ruokavalioon, josko se pukkaisi ihosta läpi pitäen sen vähemmän kuivana.

Hitaasti hyvä tulee eli kyllä se siitä!

Kaikissa meissä asuu pieni neuloja ja mitä pitempään yrittää kimpuroida vastaan, sitä pahemmin tuohon voipi jäädä koukkuun. Sinua on täten varoitettu :), joten onnea matkaan!

P.s. Kuulostaa tutulta tuo kämmenpohjan suonenveto - siihen auttaa esim. belgialainen kirsikkaolut, ainakin kesäaikaan :).

Joustinneule, ainaoikeinneule. Kauheasti termejä. Silmukoita mulla taitaa olla jo riittävästi, siis peukalolankaa ei kulukaan enää? Muovivilla ei tosiaankaan taida olla porterin tai trappistin arvoinen, vaikka olisikin mustaa. Pysyttelen vaaleammassa projektin ajan. Minähän otan lunkisti, enkä välitä vaikka puolet silmukoista katoaisi. Toivon lankani pysyvän aisoissa ilman kuminauhaakin, kun sellaiste ei huushollisa ole. Huolestuttavaa, että ammattilaisillakin on vielä kramppeja käsissä, mutta tieto oluen parantavasta vaikutuksesta helpottaa.

Kuminauhan sijaan käy myös sinitarraklöntti tai ylipäätään lähes mikä vain joka pysyy puikossa kiinni ja jonka yli silmukka ei karkaa. Paitsi onkos sinulla käytössä ne isot puikot mitkä esittelit aiemmin? Niissähän on sellainen muovinen nappula päässä. Eli ainoa mistä silmukka tippuu on kohta jossa silmukka siirtyy puikolta toiselle. :)

:)

Ammattilaisviittaus kohotti itsetuntoa, omin sen oitis itseeni :).
Perhehän väittää, että puikot on kasvaneet mulla käsiin kiinni, mutta ei. Väärä välinevalinta saa joskus aikaan "havuja p....rkl" -tyyppisiä reaktioita, siitä ne krampit.
Miäs (mun) muuten suosittelee neulomisen oheen trappistia, vaikka luuleekin noita tekeleitä kaiken tän altistuksen jälkeen yhä virkkuiksi. Ei sen termistön niin väliä, kunhan kutoo :).

Lunkia jatkoa edelleen!

Samalla tavoin opettelin viime syksynä videolta tuota hommaa.
Nyt sukkaa tässä samalla neulon.
Hyvin menee!

Isopäinen puikko on, kyllä se varmaan siinä pysyy. Lunkisti otetaan. Pitäsköhän mun ottaa tavoitteeksi sukat seuraavaksi talveksi?

Koska katu-uskottavuuteni on tämän projektin takia joko täysin mennyt tai raudanluja, niin voin tunnustaa katsoneeni äsken Idolseja. Se pieni ja kalpea ponnaripää oli ylivoimainen, muut voisi ohjata takaoven kautta ulos.

No kyllä se nyt on minusta helkkarin paljon katu-uskottavampaa että mies neuloo itelleen kaulaliinan kuin että esim. virkkaisi pipoja. Sen alan poikia on nähty ihan tarpeeksi..

Kumarran sinulle entistä syvemmin! Itse en varmasti olisi oppinut (tai edes halunnut oppia) neulomista virtuaalisesti. Huh. Odotan jälleen huomista jotta voin lukea edistyksesi! ;-)

Tuotan pettymyksen, tänään on ollut lepopäivä. Lupaan kuitenkin yrittää aloittaa uutta riviä loppuviikolla.

Pari kommentTITS:
- on sulla häiriintynyt filtteri, eikö sitä voi säätää mitenkään?
- Karhu ei ole "siltä väliltä", kyllä se on ihan lager. Vaikkakin suomalaiSEXi lageriksi poikkeuksellisen hyvää.
- ei ne muutkaan IDOLS-hemmot olleet huonoja, Ari on vaan niin master
- projektisi on ihan hyvällä alulla ja silmukoita on varmasti riittämiin. Nyt keskityt vaan ja ...

No, oikeesti, kyllähän kouluikäisenä oli ne kässäntunnit yhtä helvettiä. Ekat sukat taisin tehdä vasta aikuisena. En tiiä mitä pitäisi tuntea ihmistä kohtaan, joka ajaa ittensä samaan neulomisen-opettelu-helvettiin vapaaehtoisesti.

Huoh.

Häh häh! Et joutunut filtteriin yrityksestä huolimatta, Vuokraisäntäni määrää filtterin, tyydyn hänen asetuksiinsa ja olen hyvin tyytyväinen saadessani olla hyyryläisenä. Kiitos, Mikko!

No ehkä Ari vaan oli master. Onneksi muutkin tajusivat sen. Karhu on Suomen paras lager, ainakin massatuotteista.

Huoh.

Täällä myös yksi neuloja joka seuraa projektiasi. Minäkin kannatan ainaoikeaa, eli vaan sitä yhtä ja samaa silmukkaa koko huivin pituudelta, kikkaile sitten vaikka niissä sukissa! ;)
Tsemppiä!

Tarvitsee enää löytää ohjeita ainaoikeaan.

Vanha kunnon Käspaikka ja ainaoikein-neulos:
http://www.kaspaikka.fi/neulonta-A&O/neulokset/edestakaisneulos.html

Olkoon Karhu sitten lager, ettei tule kellekään paha mieli :) Jos ei ole kunnollisiin kristallinkirkkaisiin lagereihin päässyt upottamaan kärsäänsä, niin meneehän se Karhu ihan hyvinkin lagerista. Mitä laajempi on kokemushaitari, sitä keskemmällä se Karhu sijaitsee arvosteluasteikolla. Kyllä sitä varmaan tänään meidänkin jääkaapista löytyy.

Tuosta ohjeesta puuttuu video, en minä mitään ilman sellaista opi.

Mikäs olisi sellainen kunnon laakeri?

Joustinneuleella tulisi kyllä paremman näköinen huivi... http://www.kaspaikka.fi/neulonta-A&O/neulokset/joustinneulos.html