Aina roiskuu kun neulotaan
Sunnuntaina voitin rimakauhuni ja tartuin taas puikkoihin. Kaivoin netistä Käspaikan esiin ja aloin etsimään seuraavaa vaihetta. Aloin leventämään vaivoin bondagesta vapauttamastani puikossa olevaa lankaa. Ei jumalauta, tämä ei muistuta tippaakaan silmukointia. Pari hassua rinkulaa näytti edes välttävästi siltä kuin netin kuvassa. Katkaisin langan ja revin saannokseni roskiin. Aloitin kärsivällisesti kaiken alusta. Samaa paskaa syntyi uudestaankin, kunnes hoksasin laittaneeni peukalon kohdalta väärästä kolosta puikkoa reikään. Kolmannella kierroksella neuloontui jälkeä, joka nähtävästi oli rivillinen silmukoita. Ainakin suurin osa näytti oikealta. Olutta.
Siirtymä seuraavaan vaiheeseen. Minulla ei ollut pienintäkään epäselvyyttä ammattitaidottomuudestani, joten päätin kokeilla kaikkein helpoimmaksi mainostettua oikean silmukan luomista. Siitäkin luultavasti tulisi väärää. Alla oli kuva, jossa näytettiin 7-vuotiaan Matildan tekemiä silmukoita. Jos Matilda saa silmukkaa aikaiseksi, niin miksi sitten en minäkin. Vähänpä tiesin. Videon pysäyttäminen hiirellä lähempää tarkastelua varten on pirun vaikeaa kaksi puikkoa ja lankaa kädessä.
Aivoni eivät millään tahtoneet sulattaa sitä tosiasiaa, että silmukoita pitäisi saada aikaiseksi toiselle puikolle kuin missä silmukat nyt olivat. Täysin epäloogista! Yhtä kaulaliinaa minä olen tekemässä, en kahta. Yritin parhaani. Puikossa olevan silmukan ja sormilangan pujotuksen ymmärsin, mutta loppuosassa ajatus karkasi käsistä, mistä perkeleen välistä se oikein menee? Systeemi meni päähäni jakeluun tuskastuttavan hitaasti.
Itkettävän pitkän ajan ja lukuisten rumien kirosanojen jälkeen oletin hoksanneeni juonen, lähdin jatkamaan oikeaksi olettamallani linjalla. Suhtauduin hyvin epäluuloisesti tekemääni jälkeen, onkohan tämä ihan varmasti sitä mitä on tarkoitus tehdä. Nähtävästi vedin silmukoita liian tiukkaan, koska minulla alkoi olla vaikeuksia työntää lankaa syvemmälle puikkoon. Lopputuloksena oli kasa epämääräisiä solmuja. Tästä tulee historian rumin kaulaliina.
Comments
Kauneus on useinmiten katsojan silmässä, ja tärkeintä on että luomus ajaa ns. asiansa. Hyvin raportoitkin!
Posted by: JP | 12.02.07 09:35
Söpöä. Minulla on tuo olo aina kun ryhdyn johonkin uuteen. Sillä erotuksella, että heitän vermeet nurkkaan vähän väliä ja kiroilen hartaasti. Muuten, kuvan perusteella hyvältä näyttää.
Posted by: Mau | 12.02.07 09:37
Ruma sotku pienen matkan päässä on rajattu pois. Toivon pituuden myötä pienten ja vähän isompien virheidenkin hukkuvan mustaan massaan.
Posted by: b. | 12.02.07 10:11
Siitä se lähtee! :) Alussa tulee tosiaan herkästi tehneeksi kovin kireää, minullakin on tallessa ensimmäinen patalappu joka on alhaalta leveä ja ylhäältä kapea...
Posted by: Kristel | 12.02.07 11:11
Voih, kuulostaa riipaisevan tutulta...
Posted by: ninna_a | 12.02.07 11:20
Hyvältä näyttää. Ensimmäiset rivit saattaa näyttää epämääräisiltä vaikka olisi ihan oikein tehdyt. Seuraavat kerrokset kiristää aiempiakin silmukoita, ja kun kerroksia on useita alkaa jälkikin näyttää paremmalta.
Posted by: Susanna | 12.02.07 13:29
Kiitettävän sinnikästä työtä! Seuraava liina meneekin sitten jo rutiinilla...
Posted by: Alma | 12.02.07 14:53
Infantiiliin huumorintajuuni uppoaa tämmöset tarinat kuin mummoon. Varsinkin tyynnyttävät olutnapsut rikkovat lystikkäästi kuvaa trad. neulepolkkaajasta (joka on.. millainen? No olkoon nyt millainen vaan, omassa päässä).
Posted by: Zepa | 12.02.07 15:26
Tämä trad. neulepolkkaaja nappailee hyvinkin usein siideriä neuloessaan. Jos oikein miellyttävä neule on työn alla, voipi lasiin hulahtaa ihan single malttiakin. Ja pullo viiniä nyt kuuluu ihan neulojan perusvarusteisiin, kun neulotaan kirjoneuleita pyörönä ja tarkoitus on leikata esim. kädentiet auki...
Missäs se lasi nyt taas olikaan... *hik*
Posted by: Annash | 12.02.07 15:39
Pidähän nyt kiirusta sen kaulaliinasi kanssa, tässä sulle seuraava kohde: http://www.redcross.fi/ajankohtaista/uutiset/fi_FI/apupupu/
Posted by: Alma | 12.02.07 18:37
Jännitys kasvaa projektin edetessä... kesyttääkö benrope kaulaliinan vaiko olut benropen:)
Posted by: Pilvi | 12.02.07 19:21
Mun "käsialani" on yhtä vuoristorataa. Tiukkaa ja vähän tiukempaa. Jos tästä epämääräisyydestä jotain syntyy, niin olen hämmästynyt.
Siideri ei kuulosta lainkaan talviset puikotusjuomalta. Punkku sopii hämäriin kutomisiltoihin paremmin.
Pupua ei taida näillä taidoilla syntyä.
Posted by: b. | 12.02.07 19:22
Tämän kaulaliinan tekemiseen tarvittiin 14 litraa hikeä, 30 siivua pekonia, 62 askia tupakkaa, 1 purkki hamppuvoidetta, 27 tablettia päänsärkylääkettä, 30 kiloa lankaa, 16 puikkoa, 2 maksaa ja 67 litraa keskiolutta.
Posted by: b. | 12.02.07 19:33
benrope on lukenut asterixinsa, huomaan. :)
Posted by: Mau | 12.02.07 22:05
Sen vähän mitä olin neulonut ennen vuosi sitten iskenyttä innostusta oli juuri tuota "liian tiukkaa liian löysää kamalaa sotkua". Vaan jotenkin kummallisesti käsiala siitä tasaantu ja nyt tulee nättiä jälkeä! Aloitin tänään juuri villasukat. Kumpihan meistä saa työn valmiiksi ensin? Joo, mä en ole niitä jotka neuloo sukat "oho telkkaria katsoessa". Kyllä noissa viikko ainekin vierähtää.
Posted by: sea | 13.02.07 01:44
Asterixit on luettu. Mulla ei todellakaan ole tavoitteena saada liina tällä viikolla valmiiksi. Nykytahdilla valmistuu jouluksi, vaikka ennen lumien sulamista oli tarkoitus valmistua.
Posted by: b. | 13.02.07 09:37
En olekaan pitkään aikaan nauranut näin makeasti.
Kiitos ja anteeksi.
Posted by: Tiina | 15.02.07 00:16