Olen täsmälleen samaa mieltä. Täällä kaikki ruikuttavat että ruoka on niin kallista ja oikeasti monet eivät tunnista edes purjoa, puhumattakaan lantusta!

Vaan kun ei pelkkää porkkanaa ja pottua jaksa syödä. Kun vertaa kunnollisen salaatin aineksen hintoja teidän lihansyöjien potkiin ja kinkkuihin, niin kyllä joskus kiukuttaa.
Kato ny vaikka tomaattien hintaa. Kiinnostaisi tietää kotimaisten tomaattien kate, vaikken uskokaan että tomaateilla tässä maassa rikastuisi.

Tuo on totta, että talvella kurkku ja tomaatti ovat hintavia mutta eivät kai kinkkua kalliimpaa?

Minä harmittaa se, että tomaatti ei maistu yhtään miltään talvisin. Rahalleen ei saa vastinetta.

Saahan noita talvitomaatteja, jotka ovat ihan hyviä, mutta maksavat sitten 4,5 euroa/kilo.
Kinkun kilohintaa en yllättäen tiedä.

Tomaatit laittaa mut melkein itkemään Suomessa sen jälkeen, kun vedin eränä päivänä v.2000 Kreikassa maailman mehukkaimpia ja herkukkaimpia tomaatteja välipalaksi. Eikä maksaneet mitään. Miten ne oikein edes kasvattaa niitä täällä myytäviä haljuja, mauttomia säälittäviä pallokoita?
-minh-

Vielä kaameampia ovat talvisin Espanjasta tuodut tomaatit, täysin mautonta moskaa. Parhaat maistamani tomaatit ovat olleet mökkipuutarhasta saatuja.

Miten niin ei makua epsanjanlais tomaateissa. Siellähän autobaanojen vierustat kasvavat sakeena export-tomangeja.

Autobaanatomaatteja! Nam!

Tsekkasin muuten kaupassa, että halvimman tarjouskaslerin tai jauhelihan saa tuon hyvän tomaatin kilohintaan.

Ettet nyt sekoittanut epäterveellisesti elävää ja köyhää? Käyppä laskemassa kaupassa uudelleen paljonko maksaa salaattiainekset (tomaatti, kurkku, salaatti, paprika jne) verrattuna pussiin makaronia ja pakettiin sikajauhelihaa... Broilerin kilohinta on tuplaten jauhelihan! Missä kaupassa sä oikein asioit?

Ei köyhä osta kolaa tai kaljaa, köyhä juo vettä tai mehukattia.

Mistä niin kallista broileria löytyy? Broiskun koivethan ei maksa paljon mitään ja kokonaisen grillatun broilerin saa tarjouksesta alle kolmen euron.

Jos vertailukohtana on halvin rasvaliha, niin silloin pitää verrata myös halvimpia vihanneksia, jotka valitaan vuodenajan mukaan. Makaroni on halpaa ja ilmeisesti ei järin epäterveellistä.

Muistaakseni kuvista päätellen sinä ainakin ostelet kolaa jopa kalliisti tölkeissä.

Muuten oisin periaatteessa samaa mieltä, ellen joutuisi käymään töissä ja ostamaan lounasruokani joko kiskurihintaan ravintolasta tai sitten kulma-Alepasta muodossa, jonka valmistaminen onnistuu myös olemattomattomasti varustellussa ofiisissa. Pottukilosta ja porkkananipusta ei silloin oikein irtoa.

Väittäisin että moni kerää liikakilonsa ei suinkaan kotona, vaan nimenomaan työpaikkaruokailun yhteydessä.

Nyt kun Prismassa kävin, tsekkasin vielä hinnat. Kotimainen tomaatti oli ainoa vihannes, joka oli kalliimpi kuin halvin jauheliha, joka maksoi 4 €/kg. Halvimman broilerin koipireiden kilohinta oli 1.69 €.

Tosi on, että duunin mikroaaltouunilla tehden sapuskavariaatiot ovat rajalliset.

400g sikajauhelihaa maksaa about euron siihen pussi makaronia ja syö kolme päivää (toiset neljä). Hinnaksi tulee n. 1,50e. Riisillä, perunalla tai kastikkeena hinta pysyy suht samana. Mites montaa eri ruokaa teet broiskukoivista? Ajatteliskos muuten elää pussillisella tomaatteja montakin päivää?

Minun syömisiäni ei pidä verrata perusköyhän syömiseen. Minun syömishäiriöni määrää sen mitä syön, ei raha eikä järki.

On helppo keksiä köyhälle yksi, kaksi tai jopa kolme halpaa ruokaa. Köyhä elää kuitenkin sen 365 päivää vuodessa kuten muutkin. Keksi parin viikon ruokalista vaihtelevalla aterioilla, aamupaloilla, välipaloilla ja iltapaloilla. Köyhäkin syö enemmän kun kerran päivässä.

Liikunta on myös osa terveellistä elämää. Mitkä harrastukset on köyhän kukkarolla sopivia? Ja myös mielekkäitä.

Muista myös pienet nautinnot ja ilot! Köyhäkään ei halua kituuttaa aina.

Alkuperäisessä mielipideosaston jutussa nitkutettiin siitä, että ei ole varaa syödä terveellisesti salaattia sapuskan mukana. Väitän edelleen, että se ei ole rahasta kiinni. Kysehän ei ollut puhtaasta kasvisruokavaliosta. Sinun tapauksesi on tietenkin asia erikseen.

Makaronista ja jauhelihasta ei saa yhtään sen useampaa erilaista sapuskaa kuin broilerin suikaleista ja makaronista. Tai pakastevihanneksista ja broiskusta. Hinta on suunnilleen sama. Kalaakin saa halvalla, jos vain viitsii nähdä vaivaa.

Toki nautiskelu on sallittua, mutta minusta olisi rehellisempää sanoa, että on kivaa dipata rasvaa rasvassa ja huuhtoa se oluella tai kokiksella alas. Minusta ainakin on. Tai myöntää syövänsä suklaata siksi, että se on hyvää. Turha sanoa, että ei ole varaa niihin kasviksiin.

Tietysti on kiva joskus syödä pussi sipsejä tai juoda kolaa, tuskin sitä kukaan kieltää. Pitääkö köyhän siis luopua ainoista harvoista herkuista jotta voi ostaa kasviksia? Mielestäni harvinaiset herkut (kerran viikossa karkkia, kolaa tms) kuuluu peruselämään. Niiden lisäksi pitäisi olla varaa ostaa kasviksia, mutta kun ei ole.

Salaatti ruuan kylkeen! Se se vasta kallista onkin! Siinähän pitää ostaa itse ruoka ja päälle vielä kalliit salaatit.

Broiskusuikaleet on kalliita. Broiskukoipena on vielä suht halpaa. Tietysti koiven voi vetää itse suikaleeksi, mutta se on aika turhauttavaa. Jauhelihasta saa useita kymmeniä ruokia. Kuten sanoin, riisin, perunan ja kastikkeen muodoissa. Ei jauheliha suotta ole ostetuin lihatuote.

Kokeile elää 200 eurolla kuussa (siitä on maksettu ainoastaan vuokra, ei muita laskuja tai kuluja). Riitta Snellman kokeili aikanaan ja mielestäni hänen raportti asiasta oli aika kohdallaan. Harmi etten löytänyt sitä enää 45min sivuilta.

Minä nyt en ymmärrä logiikkaasi. Kuten jo alunperin kirjoitin, niin tarvittavan normaali-ihmisen kalorimäärän saa halvalla napaansa terveellisesti. Kyse ei ole siitä, että sen rasvaisen jauhelihan lisäksi ostetaan vihanneksia. Sitä rasvaista jauhelihaa vähennetään ruokavaliosta ja korvataan se jollain terveellisemmällä. Sinulla syömishäiriössäsi ei kyse ole normaalin kalorimäärän kokoamisesta, kuten jo kerroitkin.

Minäkin olen ollut joskus työtön ja hakenut sossun luukulta rahaa. Olen siis kokeillut tuota. Ruokavalioni koostui silloin lähinnä keitoista, joiden kasvispitoisuus oli suuri. Liha oli liian kallista suurina annoksina syötäväksi. Popcornit tein itse kattilassa, koska se oli halpaa lystiä.

Meinasin sillä salaattikohdalla sitä, että normaalin ruuan kylkeen sitä salaattia. Eikä siinä voi paljoa miinustella lihaa ja lisätä salaattia, koska liha myydään 400g pakettina ja menee vanhaksi muutamassa päivässä. Tietysti jos on pakastin voi pakastaa osan. Siltikin on ne kasvikset ostettava jotka on kalliita eikä edes pakastettavia. Jos puhumme tuoreista.

Täällähän käydään mielenkiintoista keskustelua.
Martat julkaisi hiljattain uuden laitoksen Penninvenyttäjän keittokirjasta. Vähällä rahalla terveellistä ja monipuolista ruokaa. Suosittelen.
Kansanterveyden näkökulmasta, valtimoterveyden kannalta rasvan laatu, sokerin ja suolan määrä sekä ravinnon kuidut ovat keskeisiä – siis vihannesten lisäksi kokojyvävilja, pehmeät rasvat, vähäsuolaisuus ja liian sokerin välttäminen ovat terveellisen ravinnon perustaa.
Omassa Alepassani olen ihmetellyt, miksi esimerkiksi leipärasva on sitä kalliimpaa mitä terveellisempi rasvakoostumus siinä on. Nykyisin kovat rasvat pyritään syöttämään niille, jotka venyttävät penniä: voilla leivotun saa halvimmalla kuin pehmeistä rasvoista tehdyn. Mitä voimakassuolaisempi ja mitä rasvaisempi leikkele, sitä halvempi kilohinta. Näin ne ostopäätökset syntyvät.
Jos tuotteessa on sydänmerkki, on vahvasti varmaa, että sen kilohinta on korkeampi kuin sellaisen tuotteen, jossa sydänmerkkiä ei ole, vaikka järjestelmän kehittäjät eivät tarkoittaneet luoda markkinavoimille uutta rahastusbrändiä.
Sama pätee melko pitkälti leipään. Halvimmaksi tulee leipoa itse, mutta kaupan valikoimassa kevyemmin suolatut ovat erittäin yleisesti kalliimpia.
Rasvattomat jugurtit saattavat olla lähes yhtä edullisia kuin rasvaiset, mutta huh huh sitä sokerin määrää! Maustamaton ja rasvaton jugurtti on kalleinta kaikista.

Hm... Mielenkiintoinen aihe tosiaankin. Minulla on täällä Espanjassa sellainen mutu-tuntuma, että terveellinen ruoka tosiaankin on kalliimpaa kuin kaikenlainen valmisruoka, mutta täytyisi varmastikin tehdä ihan oikea hintavertailu.

Haluan muuten pitää pienen puolustuspuheenvuoron espanjalaisille tomaateille: Ne ovat kerrassaan mehukkaita (eivätkä kasva autobaanojen vieressä - ainakaan minä en ole ikinä nähnyt, ja olen kulkenut tämän maan aika lailla ristiin-rastiin maanteitse). Ongelmana niissä ulkomaille vietävissä eli Suomeen tuotavissa tomaateissa on se, että ne kypsyvät matkalla eivätkä luonnollisessa ympäristössään. Uskoisin, että se vaikuttaa niiden makuun.

En kyllä allekirjoita sitä, että työpaikkaruokailu lihottaa, tai että mikroaaltouunin (ja jääkaapin) varassa ei voi syödä kunnon ruokaa. Sellaisia ruokia on vaikka miten paljon, jotka voi tehdä kotona isommissa erissä ja pakata valmiiksi annoksiksi pakastimeen. Sen lisäksi toinen rasia sitä salaattia mukaan, aamulla töissä jääkaappiin ja lounasaikana mikroon, ja siinä on terveellinen lounas, josta tasan tarkkaan tiedät mitä sen valmistukseen on käytetty. Uskoisin että enemmän on kyse siitä, ettei ihmiset joko osaa tai viitsi.

Itse laihdutin melkein 10 kiloa syksyn aikana, vaikka olen matkatöissä ja yleensä ma-pe "ulkonasyömisen" varassa. Silloin pitää jättää sen verran tilaa matkalaukkuun että on mukana hedelmiä ja proteiinipatukoita, ja ostaa muu ruoka hyvän itsehillinnän kera. Plus laskea kalorit; siihenkin tottuu parissa päivässä.

Hieman on tosiaan riiponut sydänmerkin lisähinta margariinirasiassa, enkä ole koskaan ymmärtänyt miksi maustamaton jurtti voi olla maustettua kalliimpaa.

Espanjalaiset tuontitomaatit kaipaisivat hieman jalostusta, sillä matkalla pohjoiseen kypsyvät banaanit ja appelsiinit maistuvat ihan hyviltä.

Nykyään syön duuniruokalan mautonta safkaa. Mikroaallotusaikoina olin liian laiska rahtaamaan muonaa töihin. Yleensä hain jonkun Saarioisten äitien tekemän valmiin mikromuonan.

Palataan nyt tähän vielä hetkeksi... Taloussanomat

Sekä toisesta kulmasta: Mediuutiset.

Samaan Lallukan tutkimukseen näyttävät molemmat jutut perustuvan.

Jos tutkija ehdottaa korjaavana toimenpiteenä makeisveron nostoa, kertoo se minusta lähinnä sen, että syödään mieluummin makeisia kuin terveellisiä ruokia. Tutkittu on myös, että kaikkialla rikkaissa maissa alemmissa yhteiskuntaluokissa tupakointi on yleisempää. En usko tämänkään johtuvan siitä, että tupakointi olisi erityisen halpa harrastus.

Totta tietysti töriset, toveri.
Minusta tuo Lallukan (kihi) "namit pois köyhiltä" on muutenkin niin omalaatuinen heitto että pistää mietityttämään.
Kokoomus siinä on kuitenkin takana. Jotenkin.