« Kuusi sanaa | Main | Isänpäivä »

Suloisia sinappikoneita

Olen viime aikoina kuunnellut töissä innokasta lepertelyä vauvojen nukkumisista, vaipoista, ruokavaliosta, päiväkodista sun muusta. Lisäksi tietenkin synnytyksistä on ollut juttua yllin kyllin. Posket onnesta hehkuen kerrotaan vauvojen jokainen puklaus ja rääkäisy. Tohkeissaan selitetään miten oma tenava on kehittynyt paljon nopeammin kuin naapurin melkein yhtä vanha Piritta, joka ei osaa edes kävellä vielä. Kyllä ovat ylpeitä lapsistaan, nuo tuoreehkot isät.

Onko kaapissasi läjittäin vanhoja hiihtohanskoja, joita et kuitenkaan haluaisi heittää pois? Oletko ajatellut, että niistä voisi tehdä takin?

Comments

No hitsit, kun en omista hiihtokäsineitä läjäpäittäin! Damned.

Näyttää "Night of The Living Dead"-elokuvan puvustoon kuuluvalta. Yh.

Suuri taivaallinen mikä tahansa minua tuohon vajoamiselta varjelkoon.

Pienokaiskeskusteluun voi osallistua selittämällä innokkaana omia kokemuksiaan syömisistä, pissoista, kakoista, sairauksista ja leikeistä. Muut nyökkäilevät ihmetellen ("eihän tuolla ole lapsia") jonka jälkeen voi todeta että kissat ja koirat on sitten ihan samanlaisia kuin vauvat. Lopputuloksena puolet hymähtää säälivästi ("tuo hylkiö haluaisi niin olla kuin ME"), puolet raivostuu ("tuo uskoton pilkkaa meidän Pyhiä arvoja").

Jos Kata teet vaikka paidan vanhoista sukista?

Ainakin tuo takki päällään liikkuessaan saa ansaittua huomiota osakseen.

Ugus, se on väistämätöntä. Sinusta tulee ylpeä isä.

Edsel, se menisi ihan hukkaan, koska ne jo nyt hymähtelevät minulle säälivästi.

Eikö ne kasaritoppikset heitetty palavaan pätsiin yhteisestä sopimuksesta jo ajat sitten? Joku kaivoi ne sitten arkistojen uumenista ja lopputulema on materiaksi muuttunut rumuuden käsite, kaikkine aspekteineen.

Akkain piirissä noi sinappikonejutut on justiinsa samanlaisia, paitsi että kaksi viikkoa ennen synnytystä ja siitä rippijuhliin kotiäiti ei enää osaa puhua kun niistä tenavistaan ja mitä niiden peräpäästä tulee tai mitä ne on nyt sairastanut. Ahdistavaa.

Älä unohda välihaalareita. Kaksi ja puoli tuntia joka päivä pohtien eri paksuisten ja erilaisista materiaalista tehtyjen välihaalareiden hyviä ja huonoja puolia. Luojan kiitos nyt ollaan talven puolella, joten ne on ne paksut välihaalarit nyt. Ilman spekulointia.

Tuo rotsi on jo niin ruma, että siinä on jotain kaunista.

Lastenvaunutkin unohtui mainita. Ne ovat hieman teknisempiä vehkeitä, joten isät voivat vertailla miten hyvin ne saa auton ja mistä kaukaa ne kannattaa tilata.

Post a comment