AL:ssä oli tänään pikku-uutinen saksalaistoimittajien ihmettelystä, kun sunnuntaina eivät saaneet palvelua, sillä kapakka oli täynnä ja vain yksi tarjoilija. Kun heitä oli valistettu, että se on ihan poikkeuksellista, sillä suomalainen populaarikulttuurin suuruus oli kuollut ja kansa suri häntä.

Toimittajat olivat ihmetelleet, että miksei kapakat varaudu riittävällä henkilökunnalla, jos kerran Suomessa on tapana surra ryyppäämällä kapakassa.

Minä en oikein sisäistänyt toimittajien logiikkaa. Mutta ehkä Saksassa on sitten niin paljon enemmän kansan rakastamia miehiä, että niitä riittää kuolemaan joka päivä. Tai sitten siellä tiedetään etukäteen niiden kuolemasta ja pystytään varautumaan.

Tiedä sitten. Kaikkihan on isossa maailmassa mahdollista.

Siellä mansessa taatusti onkin surtu täysillä, varsinkin Juicen kantapaikoissa. Tosin ei tainnut Jussi loppuvuosina kapakoihin raahautua, oli sillä kunnolla liian vaivalloista.

Eipäs nyt edetä noin suorasukaisesti ihonväristä ajatteluun. Mies, joka lukee suomalaista iltapäivälehteä, on luultavasti jossain vaiheessa opiskellut suomen kieltä. Ei se sitä muuten lukisi. Kielen opetus = kultturin opetus. Juice on osa suomalaista kulttuuria ja voin kertoa Juicen tekstejä käytettävän suomen opetuksessa. On ne niin hyviä ja suomalaisuutta kuvaavia.

Ihonväristä riippumatta en usko muutaman vuoden maassamme asuneen kummoisesti välittävän suomenkielisestä sanataiteilusta.

Mies kyllä selvästi oli opiskellut kieltä, mikä on hyvin kiitettävää.