« Joko saa lähteä lomalle? | Main | Äijälle äijän palkka »

Nopeat syövät hitaasti

Heti kun yrittää ottaa härkää sarvista kiinni ja tehdä töissä jotain hyödyllistä, menee kaikki pieleen. Yksinkertaisinkin asia on edelleen liian vaativa. Enkä minä ole vieläkään saanut niitä limupulloja pois pöydältä. Kahvikin on edelleen pahaa. Jalkoja paleltaa. Tietokone takkuaa omituisesti, yhteydet katkeilevat ja ohjelmat jumittavat. Ahdistaa.

Eilen pubikeskustelussa (maanantaisin on mukavan rauhallista) totesimme yksimielisesti Rossossa olevan maanlaajuisesti ravintolaskenen surkeimman palvelun. Arvio perustui kahdeksan eri kaupungin otokseen. Kaikki kykenivät tasalaatuisen hitaaseen tarjoiluun. Niillä eväillä on hyvä lähteä rakentamaan brändiä. Omat kokemukseni ovat jo vanhoja, sillä kahteen vuoteen en ole suostunut kyseisen ketjun ravintolaan astumaan. Myös mäkkäri pysyy edelleen boikotissa.

Comments

Kun nyt kerran tölvit ruokavammaisen ravintolavieraan kahta kansallista turvasatamaa (siis ketjua, joista saat kohtuuhintaan samanlaista ruokaa kuin muutkin sijainnistasi ja keittiöpäällikön tuulesta riippumatta), on pakko puuttua.

Kokemukseni tosin Rosson osalta rajoittuvat viime vuosilta vain ketjun Forssan yksikköön, jossa olen aina saanut erinomaisen asiantuntevaa ja olosuhteisiin nähden sopivan nopeaa palvelua.

Ja mäkkärin Deluxe Jr on parasta, mitä keliaakikko voi tässä maailmassa kahdella eurolla saada.

No Forssan Rosson palvelu onkin huippua. Pienessä kaupungissa ei ole varaa vittuilla asiakkaille. Tampereella en astuisi ainakaan Koskipuiston Rossoon kuin korkeintaan oluelle. Kuninkaankadun Rosson palvelu on hieman parempaa - joskus jopa Forssan Rosson tasoista. ;-)

Viimeisin Rosso-vierailuni kesti lähes kaksi tuntia, josta itse murkinoimiseen meni noin vartti. Loput olivat odottelua, jos tarjoilija kiireiltään suvaitsisi lähestyä asiakasta. Jopa laskun saaminen tuotti suunnattomia vaikeuksia.

Viimeiseksi jääneessä mäkkärivierailussani tarjoilija unohti meidät kokonaan rahastuksen jälkeen. Saavutus oli loistava, sillä siellä oli vain viisi asiakasta. Edellisellä kerralla odotin puoli tuntia kerrospurilaistani. Käväisin välillä kysymässä, josko minut on unhoitettu. Myyjä käski odotella rauhassa. Odottelin sen puoli tuntia ja menin sitten tiskille vaatimaan rahat takaisin. Minusta se ei ollut enää kohtuullinen jonotusaika pikaravintolassa.

Ai niin, yhdellä edellisellä kerralla tilasin mäkkäriltä "kerroshampurilaisen". Myyjä tiskin takana kysyi, että tarkoitatko Big Macia. Meillä myydään niitä, kerroksia saa Hesburgerista. Kun kysyin, tarvitseeko minun nyt mennä sitten Hesburgeriin ostamaan se kerrospurilainen, myyjä suvaitsi myydä minulle Big Macin kerroksena.

Jokainen näistä tapauksista muuten on tapahtunut eri ravintolassa, eli tässäkin on jo neljä otosta. Huonolla palvelulla minut saa tehokkaammin karkoitettua kuin huonolla sapuskalla.

Forssan Rossosta ei ole kokemuksia, ehkä siellä ei vielä ole opittu muun ketjun tavoille. Koskipuiston Rosso on ollut perinteisen hidas ja tyly.

Olin juuri kesälomalla Tampereen Rossossa. Tarjoilijan Highlight oli saada puhua mieheni kanssa saksaa, palvelu sujui siis hyvin, ruoka oli vaan niin kauhean pahaa.
Kamalin paikka missä ehkä olen ikinä käynyt, ja niitä on paljon, on Malmin Rosso. Olin joskus ikuisuuksia sitten Malmilla töissä ja tuo oli ainut varteenotettava lounaspaikka. Joku romani aina hakkasi puukolla toista siinä ikkunan edessä ja siitä porkkanaraasteestakin on traumat. Mutta se työkin oli kauheaa. En ole vieraillut moneen vuoteen Malmilla.

Nyt tämä taas alkaa, kerran kun jalatkin jo jäätyvät. Muistan kommentoineeni täällä joskus viime talvella, kuinka villahanskoissa voi näpytellä työkonetta.

Niin, mä jätin häveliäästi kertomatta, että toistaiseksi myös ainoa ravintola, josta olen kävellyt ulos annostani maksamatta, on synnyinkaupunkini Rosso. Aikaa tästä on kulunut ainakin 15 vuotta, joten rikos lienee vanhentunut. Silloin syy oli siinä, että lasku ei tullut. Ensin ei ollut tullut ruoka, ja sitten ei kuulunut jälkkäriä, ja kun kuului, jätski oli jo sulanut. Ajattelin ansainneeni ilmaisen lounaan.

Enkä sen jälkeen Rossossa käynytkään ennen kuin 10 vuotta myöhemmin, kun havaitsin, että muuten ihan asiallisissa ravintoloissa saa turhan usein selitellä, että joo, kyllä keliaakikko voi syödä smetanaa mutta ei korppujauhotettua naudanlihaa. Rossosta sentään saa gluteenitonta pitsaa, aina.

Malmilla en ole käynyt sen jälkeen kun kaveri vuosia sitten muutti helpottuneena rauhallisimmille asuinmaille. Parasta siellä oli pelottava rautatieasema, junalla pääsi kätevästi pois sieltä. Malmin juottoloissa oli aika karu meno.

Jos ketjuravintoloista ja työpaikkaruokaloista pitää jotain hyvää sanoa, niin useimmissa ollaan fiksusti merkitty gluteenittomat ja laktoosittomat safkat. Niitä on lähes aina tarjolla. Siitä pisteet.

Olin pitkästä pitkästä aikaa Koskipuiston Rossossa tässä pari viikkoa sitten ja voi että kesti.

Tarjoilija tuli kyllä nopeasti ottamaan tilauksen, mutta palasi vartin päästä kertomaan, että ruuan tulo kestää vähintään tunnin.

Viimeksi Koskikeskuksen Rossossa pari vuotta sitten nautin vain olutta. Naapuripöydässä kiroiltiin ja raskaasti sapuskan saamisen hitautta, ja ilmeisesti saatu annos oli lopulta väärä.

Kiireessä sattuu ja tapahtuu.

Post a comment