Katselin viikonloppuna pienten lumihiutaleiden rauhallista laskettelua alas taivaalta, ikkunalaudalle päätyneet yksittäiset pienet hiutaleet olivat uskomattoman kauniista. Päätin kaivaa kameran esiin, jos vaikka onnistuisin jonkun nätin yksilön taltioimaan kameran muistikortille. Helpommin sanottu kuin kuvattu. Hienoimmat hiutaleet sulivat nopeasti, lisäksi kamera ei tahtonut millään tarkentaa niin pieneen ja olemattomaan kohteeseen. Lopulta sain kuvattua viereiseen sormeeni tarkentaen ihan kohtuullisen yksilön. Luonnossa se näytti kyllä paljon paremmalta kuin kuvassa.

Lakko vuodessa pitää mielen virkeänä. Onneksi allekirjoittanutta se ei pahemmin hetkauta, ainakaan duunimatkojen osalta. Autolla pääsee ja jalatkin on keksitty. Pääasia, että lentokoneet nousevat siivilleen ja vievät allekirjoittaneen talvilomaksi pois. Vielä muutama päivä odottamista. Missäköhän mun passi on?