« Askarruttaa | Main | Pillit katolla »

Valentino on onnellinen

Ah, sehän on nyt ystävänpäivä! Kovin omituinen päivä, ainakin omien kokemusteni perusteella. Ensimmäisiä ystävänpäiväkortteja aloin saada ehkä 15 vuotta sitten. Kysymyksessä tietenkin olivat "ystävät", joita muuttuvissa elämäntilanteissa ei enää koskaan nähnyt todellisessa elämässä. Vuoden ainoat kosketukset olivat kortti jouluna ja ystävänpäivänä. Koska en itse koskaan innostunut varsinkaan ystävänpäivänä lähettämään kortteja takaisin, sekin näennäinen yhteydenpito loppui osan kanssa hiljalleen. Tietenkin ihmiset muuttuvat, vanhojen kavereiden kanssa ei välttämättä ole enää mitään muuta yhteistä kuin menneisyys. Sekin muisto haalistuu hiljalleen, kunnes hiipuu näkymättömiin. Muutamalle jäljelle jääneelle oikealle ystävälle ei tarvitse lähettää kortteja. Yhteydessä kun voi olla muutenkin kuin Tiimarin kautta.

En silti täydellinen kyynikko ole. Ystävänpäivän toivotus kuitenkin sopinee ihan hyvin blogistaniin, koska tuntemisen muoto on suurimman osan kanssa niin erilainen verrattuna lihalliseen normielämään. Blogivostok on täynnä sympaattisia hahmoja, joille kaikille toivon kaikkea hyvää. Toivottavasti teillä kaikilla elämä sujuu päivä päivältä paremmin. May the Force be with You!

Comments

Johan on päivä, pehmennyt b. :) niin mäkin susta

Halataan!

Post a comment