Olen jo aika julle siitä, että vika ei sittenkään ole minussa. Kivijalan kauppa on tehnyt asennuksellisen virheen, en voi olla niin käsi. Olen valehtelematta ainakin sata kertaa kyseisen puljun kassalla pudottanut kaikki tuhat muovipussia lattialle yrittäessäni ottaa siitä varoen yhden pussin vähäisille tavaroilleni. Tilanne alkaa muuttua traumaattiseksi. Skarppaan jo etukäteen repiessäni itselleni pussia. Olen kokeillut nopeaa riuhtaisua, varovaista repäisyä, mikään ei auta. Pussit tippuvat lattialle, tai valuvat, jos ovat sijoitetut vaakasuoraan tasoon. Koskaan en saa liukasta ja sähköistä pussikasaa takaisin paikoilleen. Ahdistaa.

Joskus, ihan liian usein, tulee olo, että olen syntynyt väärään paikkaan ja väärään aikaan. Olisin esimerkiksi varsin paljon halunnut olla täällä. Älkääkä naurako sille pahvihirviölle. Se on hieno!

Ja lopuksi laitetaan tähän klassinen huudahdus, soittakaa Paranoid! Huomatkaa Ozzyn vilkas koreografia.