Setä matkusteli pitkin kiskoja viikonloppuna, ja kulutti aikaansa huonon tapansa mukaan anniskeluvaunussa. Ja kuten yleensäkin, vaunussa oli jälleen söötti mukula, joka ei halunnut istua siellä. Ei, vaikka tarjolla oli jäätelöä, karkkia. Ankkalammen kielellä tenava kiukutteli ja heitteli tavaroita pitkin lattioita. Katkaistut jäätelötikut, muovilusikat ja karkkipaperit lentelivät pitkin käytäviä. Ja mitä teki hurmaava äiti? Ei mitään. Tai sentään jotain, mulkoili minua vihaisesti, kun katsoin vuorotellen roskia ja lasta. Katseellaan antoi ymmärtää, että oikeastaan minun velvollisuuteni olisi polvistua noukkimaan käytävä putsiksi roskista. Vasta kun äidin ruotsalainen sisustuslehti länsi metrien päähän, äiskä vaivautui laittamaan kersaa kuriin.

Palatessani eilen takaisin kotosalle, huomasin jääkaapin tyhjäksi. Päätin siis harrastaa ravitsevaa pikaruokailua Hesellä. Siellä lauma pissiksiä ja loppahousuja kulutti kallista aikaansa. Vartti kuunnellen sitä kälätystä pistää ihan kunnolla kampoihin kiinalaiselle vesikidutukselle. Selkeästi alaikäiset mimmit olivat saaneet ostettua R-kioskilta siideriä, mikä nosti voluumia juuri sopivasti. Niinkin hoikkiin mimmeihin upposi muuten yllättävän paljon ranskalaisia ja hampurilaisia. Kun iloinen seurue lähti siidereineen purilaispaikasta pois, jäi lattioille ja pöydille metrin kerros hampurilaispakkauksia ja kolatölkkejä, sekä eri paria olevat tumput. Kaunista.

Oi aikoja, oi tapoja!