Viimeisen viikon olen vapissut kylmästä talvitakissani ja katsellut porttikongeissa aikaansa olutpullo kädessä kuluttavia laitapuolen kulkijoita. Aina talven tullen hämmästelen asunnottomien juoppojen sitkeyttä. Koko omaisuus muovipussissa, rähjäinen talvitakki, pipo ja viinipullo. Niillä karaistunut spurgu kykenee säilymään hengissä läpi talven, pakkasasteista riippumatta. Vaikka deekun elämäntavat ovat kuluttavia, spugena pystyy elämään kaduilla yllättävän kauan. Vanhimmat elämän pieksemät kasvot ovat tuttuja pidemmältä ajalta kuin jaksan muistaa. Jos jotain tuttua kasvoa ei ole näkynyt aikoihin, alan lähes huolestua.

Tällä viikolla olen katsonut telkkaria yhteensä ehkä kaksi tuntia, niistäkin suurin osa mennyt Aamu-tv:n Kaapon seurassa. Tahtia on pakko kiristää vaikka Ostoskanavaa tuijottamalla, muutenhan maksan tv-lupani aivan turhaan. Täytyy hankkia addiktio johonkin älyvapaaseen saippuasarjaan.