Klikkaa kuva suuremmaksi

Innoittuneena menestyksestäni Pastanjauhajien haasteessa (sijoituin sijalle ynnä muut) päätän jatkaa ruokapolkkaajan uraani. Nyt on vuorossa kesäinen salaatti.

Ainekset:

Koko komeuden päälle fetapurkin öljy, hunajaa, suolaa ja pippuria.

Maistuu. Osallistunkin tällä seuraavaan ruokahaasteeseen. Reseptistä kiitän äitiäni.

Posted by Benrope at 7:32 PM | Permalink | Comments (0)

Katsoin juuri Banana Joen urhoollisesti loppuun. Tiukkaa teki mutta kestin sen kuin mies.

Mitä saan palkinnoksi?

Posted by Benrope at 10:53 PM | Permalink | Comments (4)

Niin, kuuntelin minäkin nuorena Thriller-albumia. Se ole hevarillekin melkein sallittua, kun kerran Eddie Van Halen soitti siinä.

Jospa kaivan Spotifysta jotain nostalgian vuoksi kuunteluun.

Posted by Benrope at 9:33 AM | Permalink | Comments (6)

Satunnainen polkkaaja pyöräili harvinaisessa kesähelteessä, kerrankin saattoi painella ilman villahousuja ja jopa sortseissa tarkeni. Punaisiin valoihin pysähtyi kasa fillaristeja. Vinkeä haju täytti pysähtyneen ilman. Satunnainen pyöräilevä polkkaaja oli paikallistavinaan lemun edellään odottavaan urheilupaitaiseen mieheen. Jopas, jopas on.

Helle vaati välikaljan terassilla, jaksaisi sitten taas jatkaa. Tuuli toi kai viereisestä pöydästä vinkeän lemahduksen. Jopas, jopas on. Huh. Satunnainen polkkaaja päätti vaihtaa pöytää. Sama haju tuntui edelleen ikuisen nuhan turruttamissa sieraimissa. Hetkinen, en kai minä ole hajun lähde? Eihän kukaan huomaa, jos ihan vähän haistelen kainaloani? Nuusk. Ei, ei olllut samoja eksoottisia aromeja kainalossa. Voisiko jalkahiki tuoksua niin voimallisesti, että laittaisi silmät kirvelemään jopa kengät jalassa? Ei, koipiani en lähtenyt haistelemaan julkisesti.

Tuoppia nostaessani huomasin hajun voimistuvan. Nuuhkaisin kättäni. Kaapista löytämäni vuosia vanha Nivean aurinkorasva lemusi kammottavalle. Huh. Rasva oli lojunut alitehoisena kaapissa aikakausia, ja olin ruiskaissut siitä kermat iholle parempien rasvojen loputtua.

Oluen jälkeen painelin ensimmäisen kauppaan ostamaan tuoretta tavaraa suojaamaan nahkaani syövältä. Kerroin kaksikymmentä voisi olla sopiva. Nuuhkin pulloja ja totesin kaikkien olevan varsin räväkästi hajustettuja. Miksi hyllyssä ei ole yhtään hajusteetonta? Tavallinen suomalainen mies ei halua haista äitelälle aurinkorasvalle. Kysyntää hajusteettomalle luulisi olevan, sillä puolet kansakunnasta roikottaa kiveksiä jalkojensa välissä.

Lopulta tulin siihen tulokseen, että Ambre Solaire tuoksuu miedoimmin, joten poimin sellaisen paremman puutteessa mukaan.

Jos koleat ilmat palaavat, ilmoittaudun syylliseksi. Kaapistani löytyy taas riittävän tuhtia aurinkorasvaa, joka eltaantunee aurinkoisten päivien uupuessa.

Posted by Benrope at 7:20 PM | Permalink | Comments (8)

Tänään tuli vastaan pelvoittava nainen. Olen ennenkin anorektikkoja nähnyt mutta tällä tapauksella ei lihaa ollut luiden ympärillä kuin nimeksi. Keskitysleirin vankien naamat ovat pulleita tuon tapauksen rinnalla. Ahdisti katsoa. Miten tuollaisesta voi selvitä hengissä?

Tämä kesä alkaa hiljalleen nyppiä, pipolle on ollut enemmän käyttöä kuin sortseille. Tätä tosin kaikki eivät ole ymmärtäneet. Sen jälkeen kun lämpötila ensimmäisen kerran ylitti 20 asteen, on osa unohtanut silloin laittamansa sortsit jalkaan. Viis siitä, vaikka celsiukset ovat kymmenen kieppeillä. Aika jääkäreitä.

Olen kahden vaiheilla, viitsinkö olla niin toiveikas, että pakkaisin juhannukseksi sortsit ja sandaalit mukaan. Pipon ja sadevaatteet otan ainakin föliin. Ja villapaidan tai kaksi. Kelpaa sitten makkaraa grillata.

Ahdistaa.

Posted by Benrope at 7:48 PM | Permalink | Comments (5)

Baari on auennut iltapäivän hiljaisille tunneille. Paikkaa koristaa muutama kanta-asiakas, kukin omissa ajatuksissaan olutta hörppien. Yllättäen kenelläkään ei ole päivän lehteä edessään. Katse löytää pian syyn moiseen.

Baaritiskin viereisessä pöydässä istuu vanhempi nainen ilman juotavaa. Sen sijaan nainen on kerännyt kaikki lehdet eteensä. Kynä käy, nainen kirjoittaa aaneloselle muistiinpanoja uutisista käyden välillä näyttämässä mielestään kiinnostavia juttuja kyypparille, joka on lievästi vaivautunut.

Jälleen löytyy kiehtova uutinen, tällä kertaa taskuvarkauksista. Nainen ryntää näyttämään juttua tarjoilijalle.

"Äiti, en minä ole ensimmäistä kertaa ulkomaille menossa", parahtaa tarjoilija.

Posted by Benrope at 10:04 AM | Permalink | Comments (2)

Klikkaa kuva suuremmaksi

Valokuvatorstai (määrämuoto)

Posted by Benrope at 2:12 PM | Permalink | Comments (8)

Suomen Isännöintiliitossa herrat voisivat istua pöydän ääreen ja miettiä yhteisen kannanoton lakialoitteeseen, joka sälyttäisi vuotavien hanojen ja vessojen korjaamisen taloyhtiön asukkaille.

Kauppalehti:
Suomen Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtajan, kiinteistöneuvos Mikko Peltokorven mielestä asukkailla on myös nykyisin liian alhainen kynnys ilmoittaa taloyhtöille vessanpytyistä tai vuotavista hanoista.

Taloussanomat:
Asukkaat ovat nyt aika hyvin pitäneet huolta siitä, että esimerkiksi vuotavat hanat korjataan nopeasti ennen kuin ne aiheuttavat lisää vahinkoa. Jos korjauksen joutuu vastedes maksamaan itse, laiminlyönnit voivat lisääntyä, sanoo liiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä Taloussanomille.

Minä olen liiton toimitusjohtajan kanssa samaa mieltä.

Posted by Benrope at 10:20 AM | Permalink | Comments (2)

Klikkaa kuva suuremmaksi

Valokuvatorstai (ahaa)

Posted by Benrope at 8:47 AM | Permalink | Comments (21)

Inkinen, R.I.P.

Lauantaina (Spotify), (YouTube) alkuaikojen melankolisempaa mutta silti tutun naivistista SIG-tuotantoa.

Posted by Benrope at 8:14 PM | Permalink | Comments (4)

Aurinkoiset sunnuntain tunnit kuluivat metsässä kuntoa kohottaen. Metso ja korppi tuli bongattua, pienempiä lintuja en tunnista. Hikisen patikoinnin lomassa maistuu tietenkin makkara ja olut. Kotona ennen reissua kannattaa oluttölkki laittaa toviksi pakkaseen, mukana tölkki kuskataan sisällä repussa vaatteiden joukossa. Säilyy yllättävän pitkään virkistävän vilpoisena.

Jostain syystä nuotion sytytys oli kovin tuskaista. Lopulta puut lähtivät kituliaasti palamaan mutta eivät roihahtaneet kunnon liekkeihin, vaikka patikoija jos toinenkin yritti tulta tietojensa mukaan kohentaa. Täytyisi löytää patenttiratkaisu ongelmaan. Petja ehdotti Facebookissa omien sytykkeiden raahaamista metsään. Käristyi se makkara lopulta ja olut oli odotetun viileää ja maittavaa.

Pastanjauhajissa on alkanut toukokuun ruokahaasteen äänestys. Tietenkin parhaiten piknikillä maistuu allekirjoittaneen makkara kera oluen ja salaatin.

Posted by Benrope at 1:58 PM | Permalink | Comments (0)

Limsamainoksia olen lähipäivinä vilkuillut. Kovasti kehuvat tehtailijat tuotteidensa aitoa makua. Ei mitään keinotekoista, vain aito hedelmä maistuu meidän tuotteessa. Kiinnostus heräsi, paljonko noissa hedelmäisissä hiilihapotetuissa juomissa oikeasti on hedelmää?

Fanta mainostaa appelsiinivirvoitusjuomassaan olevan huimat viisi prosenttia appelsiinimehua. Huh! Siis puolen litran pullossa mehua on 2,5 senttilitraa. Mandariinilta maistuvassa versiossa mehupitoisuus on pudonnut kolmeen prosenttiin. World Ananas -maussa prosenttimäärää ei enää ilmoiteta mutta mehua on vähemmän kuin hiilidioksidia ja happamuudensäätöainetta, siis olemattoman vähän. Ainesosissa ei mainita sanaa "ananas" lainkaan. Metsämarjan makuisessa tuotteessa ei enää väitetä olevan mehua lainkaa, pelkillä aromeilla pärjätään. Tosin aromit ovat ainesosalistassa väriaineiden alapuolella.

Appelsiininmakuinen Hartwall Jaffa saa makunsa aidosta hedelmästä, siksi mehua onkin peräti kaksi prosenttia. Siis puolen litran pullossa sitä on yksi senttilitra, pullon pohja ehkä peittyy. Ananas Light sisältää alle prosentin mehua mutta Tropiikin Guava Light fantamaiset viisi prosenttia.

Olvi ei kerro tuotteidensa mehupitoisuutta, osa sen virvoitusjuomista ei kuitenkaan sisällä mehua lainkaan.

Aidoin maku taitaakin olla tuotteessa, joka on tehty vedestä, ohrasta ja humalasta.

Posted by Benrope at 10:59 AM | Permalink | Comments (3)

Hyvin kuuluu palohälytykset tänne toimiston laidalle eli ei lainkaan. Ei savua ilman tulta, siksipä savuakaan ei ollut. Vaan tekihän pieni happihyppely ulos ihan hyvää. Pientä tukkeutumista ulko-ovella oli havaittavissa, sillä nikotiiniaddiktit pysähtyivät sytyttämään syöpäkääryleen välittömästi ulos päästyään siirtymättä kummemmin syrjään. Niin no, olihan sitä savua sittenkin.

Taloyhtiössä yrittävät saada järjestyssääntöihin lisäyksen, joka kieltäisi tupakoinnin parvekkeella. Epäilen yrityksen tuottavan vastalauseiden vyöryn. Tuskin itsekään saan tulevaisuudessa vieraitani ramppaamaan alas röökille, jos ilta on edennyt parin promillen asteelle. Toki parveketupakointi varsinkin kesällä on ongelma, koska tuuletus on mahdotonta. Ketjupolttavan naapurin häkäpilvet leijuvat suoraan ikkunasta sisään. Ahdistaa.

Suosittelen kaikille tupakoitsijoille sikariin siirtymistä. Tuoksuu paremmalle.

Posted by Benrope at 3:16 PM | Permalink | Comments (5)

Klikkaa kuva isommaksi (raati suosittelee)

Ainekset:

Wilhelm Salsa (raati ei suosittele)
Reine Dijon -sinappia (raati varauksin suosittelee)
Grillattuja paprikoita (raati suosittelee)
Jäävuorisalaattia (raati suosittelee)
Aurinkokuivattua tomaattia (raati suosittelee)
Fetajuustoa öljyssä, jossa aurinkokuivattua tomaattia ja oreganoa (raati suosittelee)
Paprikaa (raati suosittelee)
Kurkkua (raati suosittelee)
Tomaattia (raati suosittelee)

Salaattikastike fetajuuston öljystä (raati suosittelee)

Juotavaksi Karhu-olutta (raati suosittelee)

Toukohaaste, paras piknik-eväs.

Posted by Benrope at 9:53 AM | Permalink | Comments (8)

Skrubun kautta eksyin Aesthetic Quality Inference Engine -ohjelmaan, joka arvioi kuvan esteettisen laadun. Tämähän piti tietenkin heti testata omilla valokuvilla.

Ankanliha arvioitiin varsin esteettiseksi, pisteitä irtosi 83.8/100. Alaston miehinen ihmisliha on hyvin epäesteettistä, pojoja kertyi vaivaiset 15.8/100.

Kannattaa siis pitää vaatteet päällä. Paitsi jos on ankka.

Edit:
Autoesteetikko arvioi kolme kuvistani lähes täydellisiksi:
Melusaasteeton 99.4/100
Hyvää joulua 97.5/100
Raati suosittelee 96.5/100

Tässä kaksi kone-esteetterin mielestä surkeinta testaamistani kuvista:
The Good Life 4.8/100
Liikkumisen vapaus 5.5/100

Posted by Benrope at 11:39 AM | Permalink | Comments (3)

Ei ole teinin elämä helppoa, huomasin. Löntystellessäni kivijalkaan ostoksille odotti siellä ovella noin 15-vuotias hyvännäköinen tyttö, samaan porukkaan kuului hieman kauempana muutama loppahousu lippis päässä. Tyttö lähestyi ja kysyi kohteliaasti, josko olisi mahdollista, että allekirjoittanut toimittaisi hänelle askin tupakkaa kaupasta. Kieltäydyin kunniasta.

Poistuessani kivijalasta huomasin, että teini ei pienestä lannistu. Uusi epäonnistumaan tuomittu yritys oli käynnissä. Ikkunastani olen välillä tsekannut, että yritykset jatkuvat edelleen, vaikka kohta kolme varttia on kulunut omasta vierailustani kivijalassa. Nykynuorisoa ei voi ainakaan syyttää sitkeyden puutteesta, jos vain motiivi on kohdallaan. Uskon vakaasti eläkepäivieni olevani hyvissä ja yritteliäissä käsissä.

Onneksi en junnuna ollut nikotiinin perään, joten jouduin vain kinumaan täysi-ikäisiä hakemaan pitkäripaisesta jotain riittävän makeaa alkoholipitoista nestettä. Elämä oli helpompaa.

Posted by Benrope at 6:44 PM | Permalink | Comments (6)

Kuka tahansa pystyy loukkaamaan raajansa urheilun tiimellyksessä, jotkut kykenevät siihen jopa tasaisella asvaltilla. Todelliset sankarit telovat kätensä nukkuessaan. Heräsin kuudelta perkeleelliseen kipuun, olin onnistunut nukkumaan niin omituisessa asennossa, että käsi oli tulessa. Paidan päälle pukeminen oli tuskaa ja kahvikuppi tuntuu kivuliaan painavalta esineeltä. Ahdistaa.

Kipeä käsi onkin hyvä syy siirtää auton renkaiden vaihtoa pari päivää kesemmäksi. Kai se riittää, jos ennen juhannusta on kesäkumit alla? Nastoilla on nastempaa.

Posted by Benrope at 1:55 PM | Permalink | Comments (9)

Klikkaa kuva isommaksi. Click image to enlarge.

Valokuvatorstai (naamiaiset)

Posted by Benrope at 8:41 AM | Permalink | Comments (8)

Kuulin eilen, että kaukainen sukulaiseni rapakon takaa siirtyi yhdeksänkymppisenä autuaammille maille pari viikkoa sitten. Ensimmäisen kerran näin pariskunnan samana vuonna kuin pääsin ripille. Olivat jo varttuneemmiksi ehdittyään päättäneet lähteä sukuloimaan kauas Suomeen. Sain neljäkymmentä dollaria rippilahjaksi, valtava rahasumma silloin, ainakin minulle. Raahasivat laatikollisen Wrigley's Spearmint -purukumia mukanaan, koska eivät tienneet saiko sitä Suomesta. Kunnon jenkkejä.

Sukulaiseni puhuma suomi oli kiehtovaa. Englanti oli tietenkin se tutumpi kieli mutta äidiltä oli peritty myös murteellinen suomi. Paikallisessa Suomi-seurassa kaikki tenavat puhuivat kotiseutunsa murretta, joten lapsuudesta ja äidiltä opittu kieli sai vielä pieniä lisämausteita. Täysin ymmärrettävää puhetta ja samalla kiehtovaa.

Tähän pitäisi varmaan laittaa muistoviisu. Jos kyseessä olisi nuoremman sukupolven edustaja, biisi olisi tietenkin Immigrant Song. Ehkäpä vanhempi ihminen ei olisi ymmärtänyt sitä mutta saattaisi hyvinkin arvostaa mahtipontista Jarrea. Siispä muistokappaleeksi The Emigrant. Tai voittehan te kuunnella molemmat. Suotavaa.

Kivat muistot jäi, Nellie.

Posted by Benrope at 8:54 AM | Permalink | Comments (5)

Klikkaa kuva isommaksi. Click image to enlarge.

Valokuvatorstai (autio)

Posted by Benrope at 8:31 AM | Permalink | Comments (15)