Klikkaa kuva suuremmaksi.

Valokuvatorstai (sininen ja valkoinen)

Posted by Benrope at 1:48 PM | Permalink | Comments (4)

Noin. Kelpaako tuo otsikko työnäytteeksi ja pääsen nyt keksimään mahdollisimman typeriä sisäänveto-otsikoita nettisivuille? Kaikkein nolointa on, että itsekin menen välillä halpaan ja klikkaan uutisvirrasta linkkiä äärettömän idioottimaisen otsikon takia katuen ajanhukkaa jo sivun latautuessa. Ahdistaa.

Luotettava peltiratsuni Jürgen petti minut ensimmäistä kertaa. Kesken pimeimmän ja kosteimman maantietaipaleen päätti kärryni, että kaukovalot kuluttavat turhaa energiaa ja niitä ei kuulu käyttää. Tunnin ajan rämpytin valoviikseä, kunnes luovutin. Hissukseen vaan lyhyillä valoilla. Ahdisti. Perillä parkkipaikalla kokeilin vielä kerran. Avot, ympäristö hohkasi kirkkaana pitkien valojen loisteessa. Kele.

Eläkeläiset eivät ole aivan terävimmässä iskussa Euroviisujen karsintakappaleellaan Hulluna humpasta mutta mitään muita vaihtoehtoja ei ole. En suostu edes koekuuntelemaan muita. Humppaamalla viisukartalle!

Tänään kuitenkin paremmin uppoaa Threshold.

Posted by Benrope at 7:29 PM | Permalink | Comments (0)

Posted by Benrope at 9:38 PM | Permalink | Comments (0)

Viima ja vesisade ahdistavat pientä ja satunnaista kulkijaa. Pieni kulkija haluaa lämpöä ja valoa sateen keskelle. Sitä näyttäisi tarjoavan espresson- ja pullantuoksuinen kahvila kulmassa. Jalat vievät huomaamatta tuoksun suuntaan. Ovi auki ja sisälle. Kuin vaivihkaa vääntäytyy hymy sateesta märälle naamalle intiimin lämpimässä kahvilassa.

Nälkäkin olisi. Ehkä mahtavalta tuoksuvan kanelipullan sijaan ottaisikin sämpylän. Valikoima näyttää kovin pieneltä mutta kunnon asiakaspalvelijana myyjä kertoo heidän tietenkin tekevän toiveiden mukaisen sämpylän. Ihan tuoretta tavaraa. Loistavaa. Ja kahvia päälle. Cappuccino tuplaespressolla maistuisi juuri nyt. Iloisna mielin pieni kulkija kaivaa lompakosta pyydetyn summan ja etsii itselleen vapaan paikan lähes täydestä kahvilasta.

Ruuhkaan nähden ihan kohtuullisessa ajassa kulkijan pöytään ilmestyy sämpylä ja cappuccino. Kahvi on juuri sopivan vahvaa ja sämpylän täytteet täydelliset. Kannatti maksaa hieman enemmän kuin ketjukahvilassa, miettii satunnainen kulkija. Makuhermot kiittävät ja yleinen mielihyvä leviää kehoon. Ei ahdista.

Pieni silmäily ympäristöön on aina paikallaan. Edessä perheenäiti juo pienen kattilan kokoisesta mukista jotain, mikä luultavasti on hyvää. Isä näyttäisi nauttivan espressosta. Jälkikasvu tyytyy vain jokeltamaan onnellisena äitinsä sylissä. Somaa. Vasemmalla kaksi opiskelijatyttöä juo teetä. Luultavasti ovat juoneet jo tunnin. Pieni kulkija ei ole koskaan ymmärtänyt miksi ravintolassa pitää syödä niin hitaasti, että ruoka jäähtyy tai kahvilassa odottaa juotavan viilenevän huoneenlämpöiseksi. Lämmin on hyvä, kuuma parempi.

Katse etuviistoon vasemmalle. Kaksi iloista naista vauvoineen. Toinen tuoreehkoista äideistä huomaa jälkikasvunsa muuttuneen sinappikoneeksi. Lämmin on hyvä. Ihan tuoretta tavaraa. Täytteet täydelliset. Mutta asialle on tehtävä jotain, päättää äiti. Heti. Reippaasti hän kaivaa vaipan esiin kassistaan ja käteen tarttuu myös pyyhe. Pyyhe kahvilan pöydälle ja kääryle päälle. Muina naisina äiti alkaa vaihtamaan keskellä pittoreskia kahvilaa tuoreita ja lämpimiä paskavaippoja puhtaisiin muiden asiakkaiden yrittäessä muistella vielä äsken kahvilassa leijunutta kanelipullan tuoksua.

Pieni ja satunnainen kulkija kerää kimpsunsa ja kampsunsa tyytyväisenä siihen, että tykkää juoda kahvinsa nopeasti ja lämpimänä. Matka jatkuu.

Posted by Benrope at 8:02 PM | Permalink | Comments (4)

Skrubun innoittamana meemeilen tähän viimeisimmät kymmenen Spotifyssa soinutta kappaletta. Spotify on toiminut illalla hyvin epämääräisesti. Suuri osa kappaleista ei halua soida lainkaan. Pettynyt olen.

Kun kuuntelen noin tuhannen kappaleen taustamusiikkilistaani randomina, Spotify soittaa mielestäni kappaleita aika epätasapainoisesti. Kotimaisia tulee helposti peräkkäin, progen jälkeen tulee toinen progekappale. Jotkut kappaleet eivät tunnu soivan oikeastaan koskaan.

Voittaa se silti duunissa taustamusiikkina minkä tahansa radioaseman, toimiessaan. Kas, Regina Spektor suostuu soimaan.

Posted by Benrope at 8:07 PM | Permalink | Comments (4)

Valokuvatorstai (Kuu)

Posted by Benrope at 6:07 PM | Permalink | Comments (11)

Pari viikkoa sitten ihan äskettäin ostamani kompuutteri sanoi viimeisen henkäyksensä. Matkan varrella koneesta ehti hajota virtalähde, näytönohjain ja lopulta ilmeisesti emolevy. Sen jälkeen olen pinnistellyt varakoneena toimivalla vanhalla kannettavalla miettien mitä sellaista ostaisi, joka todennäköisen 3-4 vuoden käytön jälkeen vielä pyörisi kohtuullisesti tulevilla ohjelmilla.

Firma, josta koneen tulen hankkimaan, voi jo valmiiksi pistää lapun luukulle. Ainakin viisi alan firmaa on mennyt vuoden sisällä nurin siitä kun olen ostanut sieltä jotain. Kahdessa ehdin teettää takuukorjauksia. Mistään Gigantista en uskalla konetta ostaa, koska sekin pulju kaatuisi ja olisin aivan varma, että paha karmani aiheutti satojen tai jopa tuhansien ihmisten työttömyyden. Ahdistaisi se.

Nokialla ja UPM:llä ei varmaan ahdista potkia tehtaallisia väkeä pihalle. Sehän on vain markkinataloutta. Perkele.

Posted by Benrope at 7:04 PM | Permalink | Comments (0)

Valokuvatorstai (Vuorenpeikkojen luolassa)

Posted by Benrope at 6:13 PM | Permalink | Comments (11)

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Valokuvatorstai (tie ulos)

Valokuvaukseen liittyen eksyin pnukin kautta Tuhat sanaa -blogiin, jonka kommenteissa HEO Mediapajan Kuvajournalismin linjan johtaja Jore Puusa on tuohtunut siitä, että amatöörit, kuten kyseisen blogin toimittaja, vievät ammattilaisten tulot antamalla kuviaan lehtiin puoli-ilmaiseksi. Puusa tuntuu olevan hämmentävän tosissaan asiansa kanssa, eikä voi millään uskoa, että toimittajilla saattaisi olla jotain hajua paljonko kuvasta pitäisi laskuttaa. Sehän onkin kovin salaista tietoa, taitavasti Suomen freelance-journalistit ry:n sivuille piilotettu. Jore voisi jankkaamisen sijaan valistaa muita oikeasta hinnoittelusta ja kertoa mitä kuvasta kuuluu pyytää. Tietenkään amatööri ei ylipäätään saisi myydä kuvaansa ja viedä ammattilaisilta ropoja.

Puusa on ennenkin puolustanut ammattikuntaansa, esimerkkinä kommenttiketju Teppo Moision blogissa. Minusta näitä sääntöjä pitäisi vielä tiukentaa, kuvajournalistilta pitäisi kieltää taidevalokuvaus, jos nimi ei löydy Taiteilijamatrikkelista.

Posted by Benrope at 6:01 PM | Permalink | Comments (13)

Posted by Benrope at 7:46 PM | Permalink | Comments (2)

...tai Andy ja Angela! Andy McCoy & Pelle Miljoona : Kuin Romeo ja Julia

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Valokuvatorstai (rakkaus)

Posted by Benrope at 6:02 PM | Permalink | Comments (15)

Oli oikein kiva myöhästyä vuoden tärkeimmästä palaverista siksi, että kukaan ei ollut kertonut sellaisen olemassaolosta. Saavuin unisena duuniin ja ihmettelin ruuhkaa neukkarin suunnalla. Asiaa kummemmin miettimättä lompsin sorvin ääreen ja kun olin saanut rähmän hierottua silmistä, hain sumppia. Olin jo raahustamassa takaisin työkuutiooni kun käsi viittilöi neukkariin. Ota tuoli ja istu perseellesi, olet pahasti myöhässä. Nolotti. Ahdisti. Heräsin kuitenkin hyvin nopeasti päivän riemuihin. Tekstiviestillä kutsuminen ei selvästikään toimi, jos lähettäjä on tallentanut väärän puhelinnumeron järjestelmiinsä.

Sähköpostikaan ei ole osoittautunut luotettavaksi kommunikaatiovälineeksi. Viime viikolla sain viesti viestiltä vihaisemmaksi muuttuneita posteja. Vastaukseni eivät aiheuttaneet mitään reaktiota. Paitsi utelua miksi kukaan ei vastaa kysymyksiin. Kävi ilmi, että kaikki viestini viimeisen parin kuukauden ajalta olivat jääneet toisen osapuolen liian tiukkaan spammifiltteriin. Ilmeisesti jäävät sinne edelleen, koska viestintä jatkuu jälleen yksipuolisena.

Ehkä perinteiset kirjeet ja paketit pitäisi ottaa taas käyttöön.

Posted by Benrope at 5:40 PM | Permalink | Comments (3)

Polkkaajien kauniimpi puolisko on esitellyt käsilaukkunsa sisältöä. Varsinkin Minhin lista laittoi epäilemään, että nainen kulkee rinkka selässä kaupungilla. Ei tuollainen tavaramäärä voi upota käsilaukkuun. Ei voi.

Oma kokoelmani on lähinnä säälittävä. Koska käsilaukkua en kanna, kamat tungetaan farkun taskuihin. Purin kuvaan vielä lompakon sisällön, että näyttäisi edes joltain. En muuten tiennyt omistavani Makuunin jäsenkorttia. Ikävä kyllä olin juuri siivonnut kuititkin pois, niistä olisi saanut vähän täytettä. Jos olisin kaivanut myös takin taskut, kuvassa luuraisi lisäksi pipo, hanskat ja sateenvarjo. Kamera olisi edelleen uupunut fotosta.

Täytyy hommata isommat taskut.

Posted by Benrope at 6:55 PM | Permalink | Comments (7)

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Valokuvatorstai (kosto)

Posted by Benrope at 6:27 PM | Permalink | Comments (11)

Allekirjoittanut sai viikonlopun tehtäväkseen ostaa sikspäkin lonkeroa. Kyseiseen alkoholilajiin vähemmän perehtyneenä astuin kauppaan ja yritin etsiä pieniä lonkerotölkkejä. Huono valikoima, kovin huono. Hassuja makuja kuin siidereissä konsanaan. Siis perinteinen ratkaisu pitäisi löytää.

Tahmainen kämmeneni eksyi lopulta hipelöimään Olvin Kultalonkero-pakkausta. Olisiko tämä oikeaa lonkeroa? Lueskelin pakkauksen kylkeä, enkä nähnyt viitettä ällöesanssilla maustetusta tuotteesta. Noh, tuollainen mukaan.

Wrong move. Tuote paljastui universumin makeimmaksi siideriä muistuttavaksi sokerilitkuksi. Hirveätä paskaa. Nolotti. Oma moka. Tarkemmin tölkin sivua lukiessa selvisi, että juoman pääasialliset ainesosat ovat siirappi ja omenatäysmehutiiviste. Kaloripitoisuus luultavasti suurinta mitä maa päällään kantaa. Tölkit jäivät käyttämättömiksi, kukaan ei saanut sisältöä alas kurkustaan.

Netin ääreen päästyäni vilkaisin mitä Olvi itse kertoo Kultalonkerostaan. Sivulla ei sanallakaan mainita, että kyseessä on käytännössä maailmankaikkeuden makein siideri. Mistään ei pysty arvaamaan, että tölkissä väijyy omenamehupohjainen tuote, johon on lisätty viinaa ja siirappia. Perinteisesti erikoisemmin maustetuissa lonkeroissa ja siidereissä tuodaan selkeästi ilmi tuotteen maku, jotta litku löytäisi oikean kohderyhmän.

Jääkaapissani on nyt mätänemässä tölkkitolkulla Kultalonkeroa, jota kukaan ei suostu juomaan. Katkeroituneena kärsimästäni nöyryytyksestä boikotoin loppuvuoden kaikkia Olvin tuotteita.

Ahdistaa. Ehkä menen taas Kantapeikoksi.

Posted by Benrope at 9:24 PM | Permalink | Comments (13)

Valokuvatorstai (tasan)

Posted by Benrope at 9:59 AM | Permalink | Comments (9)

Ahdistaa. Syksyn ensimmäinen flunssa repii keuhkoja riekaleiksi ja klyyvarin vuodon valjastamalla sähköistäisi omakotitalon. Possupandemiasta tuskin on kyse, koska kuume pysyy tavallisen räkätaudin lukemissa. Oletankin, että tämä on luonnon julma tapa yrittää poistaa geenini maapallolta. Ensin heikentää flunssalla elimistöni huonoon kuosiin ja vasta sitten iskee sikainfluenssalla. Sanoinko jo, että ahdistaa?

Jos vaikka söisi kanakeittoa ja joisi kuumaa mehua. Ja rasvaisi nenän. Ja etsisi villasukat. Ahdistaa.

Posted by Benrope at 10:43 AM | Permalink | Comments (2)

Klikkaa kuva suuremmaksi.

"Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arviosi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja."

Valokuvatorstai (tekstihaaste)

Posted by Benrope at 8:32 AM | Permalink | Comments (7)

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Valokuvatorstai (rajattu)

Posted by Benrope at 8:51 AM | Permalink | Comments (11)

Katselin netistä puolitutun matkakertomusta, oli jälleen ollut risteilyllä. Hieno paatti, iso hytti ja kaikkea kivaa. Satamissa odottavat bussit, jotka vilkkaasti kuljettavat kaupungin pakollisiin nähtävyyksiin oppaan yrittäessä olla koko ajan äänessä. Nopeasti otetut kuvat kirkoista sun muista. Iltapäivällä voi hyvässä lykyssä olla pari tuntia aikaa omatoimiseen matkakohteeseen tutustumiseen ennen laivan lipumista ulapalle. Ja taas syödään illalla hyvin ja ollaan hienosti.

Tylsää. Tuollainen ei ole minua varten. Risteilyn pikkupysähdyksissä on täysin mahdotonta päästä kaupungin tunnelmaan ja aistia millaista siellä oikeasti on. Ei loma ole vain pakollisten nähtävyyksien kiertämistä. Siihen kuuluu hiiltyneiksi käristettyjen epämääräisten ruokien syömiset ja myös onnistuneesti maukkaat paikalliset safkat. Siihen kuuluu eksymiset, visiitit natiivien suosimiin kapakoihin, hassujen kissojen kuvaaminen, ränsistyneet syrjäkorttelit. Siihen kuuluu suunnittelemattomuus ja kielitaidottomuus.

Automatkaillen kylmässä myrskyn riepottelemassa teltassa yöpyminen eksyneenä keskelle ei mitään on se, mitä myöhemmin muistelee. Ja myös sattumalta samaan paikkaan eksyneen italialaisen kohtalotoverin tarjoamaa punaviiniä.

Tuollaisista kokemuksista on kunnon lomat tehty.

Posted by Benrope at 8:19 PM | Permalink | Comments (4)